Arjen kemikaaleista puhuttaessa keskustelu ohjautuu lähes aina kemikaalien käytön riskeihin ja haittavaikutuksiin. Ellei keskusteluun osallistu skeptikko, jolloin joudutaan keskustelun alkuun täsmentämään, että kaikessa on kemikaaleja. Teollisesti valmistetuilla kemikaaleilla on kuitenkin erityisiä ominaisuuksia verrattuna maapallolla luonnostaan ilmeneviin kemikaaleihin. Tämä kirjoitus käsittelee nimenomaan teollisesti valmistettuja kemikaaleja.
Teollisesti valmistetut kemikaalit, joita hengitämme, puemme, syömme tai laitamme ihollemme saattavat lisätä riskiä sairastua esimerkiksi syöpään, astmaan tai kilpirauhasen vajaatoimintaan. Pitkäaikaisvaikutusten sijaan jotkin aineet voivat aiheuttaa äkillisiä oireista. Perusvoide saattaa aiheuttaa vaikkapa ohimenevän ihoreaktion.
Teollisesti valmistetut kemikaalit vaikuttavat meihin jo äidin kohdussa, jolloin vaikutukset voivat näkyä älykkyydessä tai sukupuolielinten kehityshäiriöinä. Gynekologit ja synnytyslääkärit varoittavat, että teollisesti valmistettujen kemikaalien käyttö nykyisissä määrissä voi vaikuttaa jopa koko ihmiskunnan lisääntymiskykyyn.
Monenlaisia ympäristövaikutuksia
Terveysvaikutusten lisäksi kemikaaleilla on ympäristövaikutuksia.
Ympäristövaikutuksia on karkeasti jaettuna kolmenlaisia:
- valmistamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset
- käytön aikaiset ympäristövaikutukset
- käytön jälkeiset ympäristövaikutukset
Shampoota huuhdotaan viemäreistä tuhansia litroja päivässä. Osa hiustenpesuaineen tai suihkugeelin sisältämistä aineista päätyy vesistöön, vaikka jäteveden puhdistus olisi huippuluokkaa. Eivätkä puhdistusprosessissa ”kiinni saadut” aineet häviä minnekään maapallolta, vaan päätyvät pellolle yhdyskuntalietteen mukana.
Auton renkaat sen sijaan kuluvat käytön aikana. Kumimateriaali jauhautuu mikroskooppisen pieniksi mikromuovihiukkasiksi, jotka kulkeutuvat luontoon – ja hengitysilman myötä keuhkoihin.
Teollisesti valmistetut kemikaalit päätyvät siis ennen pitkään luontoon tai kaatopaikalle, jossa ne hajoavat ja muuntuvat toisiksi aineiksi tai jatkavat matkaansa muuntumattomina kuten pitkäketjuiset PFC-yhdisteet, joita on esimerkiksi Teflonissa ja ulkoiluvaatteissa ja suksivahoissa.
Lukusia teollisesti valmistettuja kemikaaleja sekä niiden hajoamistuotteita on löydetty maapallolla sivistyksestä kaukaisimmilta alueilta ja kyseisten alueiden eliöstöstä.
Kemikaalien valmistuksen ympäristövaikutuksista liian vähän tietoa
Kemikaalien teollisen valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset unohtuvat usein. Viimeaikoina huomioon on noussut esimerkiksi pesuaineiden tärkein raaka-aine, palmuöljy. Palmuöljyn tuotanto tuhoaa maapallon arvokkaimpia sademetsiä. Monien raaka-aineiden tuotanto aiheuttaakin peruuttamattomia muutoksia ympäristöön.
Ympäristövaikutuksista on vain vähän tietoa saatavilla. Tiedetään, että Kiinassa on ainakin 11 000 kemianteollisuuden tehdasta, jotka pilaavat enemmän tai vähemmän lähivesistöjään ja sitä kautta maapallomme meriä.
Vuosikymmenten ajan kemianteollisuus sekä muovintuotanto on ollut eniten kasvava teollisuuden ala. Uusimman arvion mukaan kasvua on ennustettu ainakin 2040-luvulle asti. Kysyntä teollisesti valmistetuille kemikaaleille sekä muovituotteille on valtavaa. Teollisesti valmistettujen kemikaalien käytöstä suurin osa on kuluttajista lähtöisin: teollisia kemikaaleja on lähes kaikessa mitä kulutamme.
Maailmanmarkkinoilla on tarjolla 70 000–100 000 teollisesti valmistettua ainetta. Näistä 4 800 muodostaa selkeän enemmistön koko potista. Esimerkiksi torjunta-aineita tuotettiin vuonna 2007 yhteensä 2,4 miljardia kiloa.
Vuonna 2012 jokaista amerikkalaista kohden USA:han tuotiin 13 000 kiloa teollisesti tuotettuja kemikaaleja. Todennäköisesti jokaisen suomalaisen annos on hieman pienempi, mutta kovin paljon alle kymmenen tonnin tuskin päästään.
Kemikaalien tuotanto on siirtynyt rysäyksellä alhaisen tulotason maihin. Kyseisissä maissa tuotanto-olosuhteet voivat olla epäeettisiä. Raaka-aineiden puhtaudesta saatetaan joustaa, sillä raaka-aineena käytettään teollisuuden sivuvirtoja. Tuloksena saattaa olla tuotteita, jotka sisältävät arvaamattomia epäpuhtauksia.
Kemianteollisuus käyttää suuren osan maapallolla tuotetusta sähköstä. Arvion mukaan kemianteollisuuden energiantarve 1,5 kertaistuu 2040 mennessä. Kemianteollisuus käyttää myös valtavat määrät raakaöljyä, sähköä sekä maakaasua. Aineita käytetään raaka-aineena sekä polttoaineena.
Vinkit:
- Vaadi tietoa esineen valmistuksessa käytetyistä aineista ja mahdollisista kemikaalikäsittelyistä
- Valitse mahdollisimman vähän prosessoituja tuotteita
Lähteet:
Exxon Mobil – The Outlook for Energy: A View to 2040
International Journal of Gynecology and Obstetrics
Otsikkoa korjattu. Kemianteollisuuden sähköntarve on maailman eniten kasvava.
