Oi joi joi. Pelkäsinkin tätä.
Upposin korviani myöten lätäkköön. Joku kysyi jommankumman syysvaatepostauksen kommenttikentässä kuravaatteiden kemikaaleista. Päätin, etten varmasti rupea ottamaan tästä selvää, koska tutkimus saattaisi johtaa siihen, että meidän lapsilla ei ole enää kuravaatteita, jotka hyväksyn. Ei sentään. Mutta seuraavassa hetkessä jo syynäsinkin sadevaatteiden valmistusmateriaaleja. En ole hysteerinen, mutta äärimmäisen utelias.
Suurin osa sadetakkien ja kurahousujen vedenpitävästä pinnasta on valmistettu vettäpitävästä kerroksesta ja polyester-kankaasta. Vedenpitävä pinta on useimmiten tehty polyvinyylikloridista tai polyuretaanista. Perinteisissä sadevaatteissa kangas on alla ja vettäpitävä kerros päällä. Lisäksi on toinen tuoteryhmä, vettäpitävät ulkoiluvaatteet, joissa on Gore-Tex tai muu vedenpitävä kalvo kankaan alla.
Lähes kaikissa tutkimissani lasten sadevaatteissa vedenpitävä pinnoite oli polyesterikudoksen päällä. Aikuisille löysin yhden sadetakin, jossa kankaana oli luomupuuvillaa tekokuidun sijaan. Tuoteselosteen mukaan tässä takissa kangas on ulkopuolella ja vedenpitävä PU-pinnoite on vaatteen sisäpuolella.
Huomasin, että PU:sta valmisteutuissa vaatteissa oli prosentuaalisesti enemmän polyesteriä ja huomattavasti vähemmän PU:ta (70/30). PVC:stä valmistetuissa suhde oli karkeasti toisinpäin oli PVC:tä oli huomattavasti enemmän kuin polyesteriä (30/70).
Polyvinyylikloridi eli PVC on yksi pahamaineisista muoveista, jossa käytetään muovin pehmentimiä eli ftalaatteja. PVC:stä tehdään lattioita, vinyylilevyjä, putkia ja kaikenlaisia esineitä. Useiden pehmentiminä käytettyjen ftalaattien käyttöä on rajoitettu ja osa jopa kielletty lasten tarvikkeissa. En tiedä, päteekö tämä laki myös lasten vaatteisiin. PVC:n pehmentimet luokitellaan hormonaalisiksi haitta-aineiksi, sillä ne häiritsevät eliöiden, myös ihmisten hormonitoimintaa.
Rakennuksissa saattaa joskus aiheuttaa ongelmaa PVC:stä valmistettujen muovimattojen pistävänhajuiset 2-etyyliheksanoli -päästöt. Ongelmia saattaa tulla etenkin, jos muovi vaurioituu kosteuden vaikutuksesta. Löysin vain yhden kotimaisen valmistajan, joka vielä tekee lasten sadevaatteita PVC:stä.
Käyköhän PVC:stä valmistetuille sadevaatteille koskaan niin? Ainakin itselläni on kokemusta pistävänhajuisista sadevaatteista.
Polyuretaani eli PU on solumuovi, jota käytetään muun muassa lämmöneristeenä, vaahtomuovipatjoissa ja kenkien pohjissa. Polyuretaani ei sisällä ftalaatteja, mutta toki sekin tehdään varsin vahvoista kemikaaleista. Polyuretaani valmistetaan isosyanaatista ja polyolista.
Polyuretaani tuntuu kädelle hieman pehmeämmältä tai samettisemmalta kuin PVC. Käytössä PU:sta valmistetut kuravaatteet ovat mielestäni olleet yhtä kestäviä kuin PVC:vaatteet. PU-kurahousut, jotka eilen heitin roskiin ovat olleet käytössä molemmilla lapsilla kaksi vuotta. Eli neljä käyttövuotta yhteensä.
GORE-TEX, Stainmaster, Scotchguard ja muut samankaltaiset vedenpitävät vaatteet ei ole varsinaisesti sitä, mitä miellämme kuravaatteeksi. Näitä materiaaleja käyttäen valmistetaan vettäpitäviä ulkoiluvaatteita, jotka eivät näytä perinteiseltä sadevaatteelta. Moni vanhempi suosii goretex-vaatteita, koska ne sopivat jokapäiväiseen käyttöön ja ovat silti sateenpitäviä.
Gore-Tex on kuitenkin todella paha juttu. Vedenpitävä materiaali sisältää kemiallisesti superpysyviä PFC-yhdisteitä, kuten PFOA:a. Superpysyvällä tarkoitan, että nämä aineet eivät häviä ympäristöstä, ne eivät muutu tai hajoa, vaan kertyvät jatkuvasti ekosystteemiin sitä mukaa kun me pesemme lastemme pihavaatteita. Aineet pääsevät ympäristöön jätevesien mukana, sillä PFC-yhdisteitä saa pois vedenpuhdistusprosessissa. Tutkimuksessa PFC-yhdisteitä löytyi jopa lapin erämaasta.
Lumi- ja vesinäytteitä otettiin Chilessä, Kiinassa, Italiassa, Venäjällä, Slovakiassa, Sveitsissä, Turkissa ja Lapissa Kolmen valtakunnan rajapyykillä, jossa Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat yhtyvät. Näytteistä analysoitiin ympäristölle vaarallisia per- ja polyfluorattuja yhdisteitä.
“Löysimme kaikista luminäytteistämme jäänteitä perfluoratuista yhdisteistä”, kertoo Mirjam Kopp, Greenpeacen ympäristömyrkkykampanjoitsija. “On hyvin huolestuttavaa, että nämä vaaralliset yhdisteet ovat päätyneet maailman syrjäisimpiin ja koskemattomimpiin kolkkiin.”
Suurimmat keskittymät löytyivät Sveitsin Alpeilta, Tatralta Slovakiasta ja Apenniineilta Italiasta. Löydösten määrä on yhteneväinen Tiibetin vuoriston ja Etelämantereen pintalumesta tehtyjen analyysien kanssa.
Perfluorattuja yhdisteitä käytetään monissa teollisuuden prosesseissa ja kulutustavaroissa. Erityisesti ulkoiluvarusteiden valmistuksessa käytetään perfluorattuja yhdisteitä, sillä se tekee tuotteista vedenpitäviä ja likaa hylkiviä. Perfluoratut yhdisteet hajoavat luonnossa hyvin hitaasti ja ne leviävät ympäri maapalloa. Osa perfluoratuista yhdisteistä haittaa lisääntymistä, edesauttaa kasvaimien kasvua ja vaikuttaa hormoonitoimintaan.
Useimmat näytteet sisälsivät niin kutsuttuja lyhytketjuisia perfluorattuja yhdisteitä. Näitä haitallisia yhä enemmän ulkoiluvarustebrändien käyttämiä yhdisteitä teollisuus mainostaa vaarattomina. Kuten raportissa esitetään, helposti haihtuvia perfluorattuja yhdisteitä kulkeutuu jopa syrjäisimmille vuoristoalueille ympäri maailmaa. Alan yritykset käyttävät kuvia kauniista vuoristomaisemista, majesteettisista metsistä, vasta sataneesta lumesta välittääkseen mielikuvaa vapaudesta ja rakkaudesta luontoon.
“On ironista, että yritysten, jotka ovat riippuvaisia luonnosta, tuotteista pääsee vaarallisia yhdisteitä ympäristöön”, Mirjam Kopp sanoo. “Ulkoiluvarusteyritysten tulee ottaa härkää sarvista puhtaamman ympäristön puolesta. Yritysten on sitouduttava lopettamaan vaarallisten yhdisteiden käyttö. Yritysten on myös asetettava aikaraja, mihin mennessä ne lopettavat kaikkien perfluorisoitujen yhdisteiden käytön tuotantoprosesseissaan.”
Näillä kemikaaleilla on myös vaikutuksia ihmisten terveyteen.
PFOS-yhdisteet saattavat aiheuttaa merkittävän riskin ihmisen terveydelle ja kehitykselle. Ne saattavat aiheuttaa oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä sekä maksasairauksia. Lisäksi PFAS-yhdisteet saattavat heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, sekä häiritä kehitystä ja lisääntymistä.
Jos näillä tiedoilla menisin ulkoiluvaateostoksille, ottaisin lapselleni (ja ympäristölle) täysin PFC-vapaan vaihtoehdon. Näin valitsee varmasti jokainen muukin luettuaan tutkimuksesta, jonka mukaan PFC-yhdisteille altistuneet naiset joutuvat odottamaan raskautumista muita kauemmin.
Öljy- ja vahakangas
Öljykangas on vahalla vedenpitäväksi käsiteltyä puuvillakangasta. Ympäristönäkökulmasta tämä vaikuttaa näin nopeasti ajateltuna parhaalta vaihtoehdolta. En kuitenkaan ole ikinä lasten öljykangashenkselihousuja tai haalareita. Lähimmäs tätä pääsee Fjällraven, jolla on vahakäsitellystä kankaasta valmistettuja lasten ulkoiluhousuja sekä talvitakkeja mallistossaan. Tähän vaihtoehtoon kannattaa tutustua tarkemmin! Fjällravenin vaatteissa on parafiini-mehiläisvahakäsittely.
Mutta olisihan se kiinnostavaa, nähdä öljykankaskurapuku! Itselläni oli lapsena öljykangastakki ratsastustakkina, ja kesti kovassa käytössä monta vuotta. Kerran takki vahattiinkin. Öljykangas pitää pienen lapsen käytössä öljytä varmaan kerran vuodessa. Aikuisten vaatteissa riittää vahaus jopa kolmen vuoden välein. Löysin muuten hyvät ohjeet öljykangastakin vahaukseen.
Latex eli luononnokumi
Kuvittelin, että sadevaatteita voitaisiin valmistaa myös latexista. Googlailu johti aikuisviihdesivustoille. OMG. Kumppareita sen sijaan kyllä valmistetaan lateksista eli luonnonkumista.
Neopreeni
Kuulin aivan äskettäin, että sadevaatteita valmistetaan myös sukelluspuvuista tutusta neopreenistä. Kuvittelisin, että hiekkalaatikolle neopreeni, joka on synteettinen kumimateriaali, on huono vaihtoehto. Neopreenin pinta on himan huokoinen ja varmaan imee itseensä hiekan. Jotkut ovat allergisia neopreenille, muuta en saanut selville neopreeniin terveellisyydestä tai turvallisuudesta.
Muut kuravaatteiden kemikaalit
Tästä aiheesta ei ole lainkaan tietoa suomeksi, mutta englanninkieliseltä sivustolta löysin linkin tutkimustuloksiin, joissa oli listattu lasten sadevaatteista löytyneitä kemikaaleja. Listaa ei ole kiva lukea. Ftalaatteja tietenkin löytyi, koska osa sadevaatteista valmistetaan PVC:stä. Mutta että lyijyä ja kadmiumia! Lyijyä sisälsi esimerkiksi tämän kuvan oikeassa reunassa oleva Mikki Hiiri -sadetakki.
Keltainen taitaa olla suosituin sadevaatteiden väri. Tavallinen, lämpimänkeltainen väri on nimeltään kadmiumkeltainen. Jenkeissä kadmiumia ja lyijyä löydettiin monissa PVC:stä valmistetuista sadevaatteista. Kadmiumia oli selvästi eniten keltaisissa sadevaatteissa. Tukes on 2014 testannut joitain sadetakkeja eikä kadmiumia onneksi löytynyt raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia. Myös atsovärejä oli Jenkeissä testatuissa tuotteissa. Nyt ymmärrän, mitä tarkoittaa ostamamieni kurahousujen lapussa lukeva ”NO AZO dyestuff” – eli ei atsovärejä.
Turvalliset kuravaatteet
Tämän tutkimukseni perusteella uskoisin, että lapsille markkinoiden turvallisimmat kuravaatteet ovat polyuretaania, sillä ne eivät sisällä hormonaalisia haitta-aineita, kuten PVC pintaiset sadevaatteet. PVC:lle altistuminen kasvattaa lisäksi muun muassa riskiä saada astma. PU on ainakin jonkin verran turvallisempi valinta myös ympäristön kannalta, sillä hajotessaan PVC:stä vapautuu myös monia ympäristölle haitallisia kemikaaleja.
Ikävä kyllä, meillä kotona paljastui, että kaikki aikuiseten sadetakit (4 kpl) ovat PVC:tä eli polyvinyylikloridia. Lastenvaatteet ovat onneksi polyuretaania, yhtä pieneksi jäänyttä keltaista sadetakkia lukuunottamatta. Yllätykseksi sadepäivien klassikot, eli Rukka-sadevaatteet on valmistettu PVC:stä! Miksiköhän? Kannattaa siis mitä kuravaatteiden lapussa sanotaan.
Monet muut brändit mainostavat sadevaatteitaan PVC-vapaina. Esimerkiksi Polarn O. Pyret, Celavi, Reima ja Mini Rodini. Celavit ostin tänään lapselle pikaisesti Stockmannilta. En siksi, että ne olivat PVC-vapaat, vaan siksi että ne olivat ainoa vaihtoehto. Ja pinkit. En jaksa enää yhtään taistelua kurahousujen pukemisesta.
Turvalliset ulkoiluvaatteet
Tällä hetkellä vaihtoehdoista parhaalta vaikuttavat vahakäsitellystä kankaasta valmistetut ulkoiluvaatteet. Ymmärrän ettei tätä vaihtoehtoa valitse monikaan kuluttaja kalliin hinnan takia. Lisäksi mallit ovat ikävä kyllä tosi eräjormahenkisiä. En usko, että nämä menevät esimekiksi Frozen-fanille läpi.
Onneksi tänä syksynä markkinoille on tullut vedenpitäväksi käsiteltyjä PFC- ja PFOA-vapaita ulkoiluvaatteita. PCF-vapaat ulkoiluvaatteet ovat tuotteita, joissa ei ole lainkaan fluorattuja tai perfluorattuja yhdisteitä, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa ihmisten terveydelle. PFOA-vapaat vaatteet eivät sisällä haitallisimmaksi tunnettua perfluorattua yhdistettä, perfluorioktaanihappoa.
On hienoa että vaihtoehtoja kehitellään! Rohkeita edelläkävijöitä on monia. Useilla merkeillä on nyt valikoimissaan kuori- ja toppavaatteita, jotka ovat vedenpitäviä ilman PFC-yhdisteitä. Monissa PFC-vapaiksi mainostetuissa vaatteissa on käsittelynä Bionic Finish-Eco, joka perustuu kankaan alla oleviin superhaarautuneisiin polymeerikuituihin.
Toivotaan että uudet vaihtoehdot ovat turvallisia. Muistissani on, harmi vaan, monta tapausta, joissa jokin paha aine on korvattu uudella, yhtä pahalla, mutta vaikutuksiltaan vielä tuntemattomalla aineella. Nostan kuitenkin sadehattua kaikille brändeille, jotka tekevät tuotekehittelyä ja yrittävät kehittää ekologisempia vaihtoehtoja!
Mutta PCF-vapauskaan ei vielä takaa kaikkea. Esimerkiksi yksi brändi, kertoo sivullaan, että ulkoiluvaatteen päällä on vielä lisäksi likaa hylkivä pintakäsittely. Tämä käsittely sisältää todennäköisesti kuitenkin PFC-yhdisteitä. Luulen, että näitä käsittelyjä on suurimmassa osassa kauppojen vaatteista. Näiden vaatteiden pintakäsittelyaineiden sisältämiä aineita ei tarvise merkitä tuoteselosteeseen. Meille kuluttajille jää tehtäväksi ilmoittaa valmistajille, ettemme halua vaatteisiimme ylimääräisiä kemikaaleja.
TURVALLINEN SADEVAATE
- Valitse PU:sta eli polyuretaanista tai öljyvahakankaasta valmistettuja sadevaatteita
- Suosi vaatteita, joissa on ilmoitettu ettei tuote sisällä atsovärejä (esim. No AZO dye stuff)
- Älä osta Goretexiä tai muuta vedenpitäväksi käsiteltyä kangasta, ellei siinä ole merkintä PFC-free
- Huolla vaate oikein!
- Älä käytä likaa hylkiviä käsittelyaineita!
Sadevaatteen pesu
Sadevaatteen turvallisuuteen ja kestävyyteen vaikuttaa myös se, miten vaatetta huolletaan. Vesipesu liian kuumassa tai vahvojen pesuaineiden käyttö voi vauroittaa materiaalia, jolloin sen ei enää ole niin kemiallisesti stabiili. Vaurioituminen aiheuttaa sen, että materiaalista haihtuu kemikaaleja hengitysilmaan. Sadevaatteen haju tarkoittaa sitä, että sadevaatteen sisältämiä kemikaaleja vapautuu ilmaan. Kemikaaleja myös liukenee sadeveden mukana ympäristöön enemmän kuin vaurioitumattomasta kankaasta.
Itse huomasin ilmiön perjantaina, kun toin pitkästä aikaa lapsen kurahousut kotiin huollettavaksi. Pistävä muovin haju jäi käteeni hetken tutkailun jälkeen. Ehkä housut ovat jääneet märiksi ja jollain tapaa vaurioituneet.
Suositukseni on, että sadetakkia pestään vain kun on tosipaikka. Sadetakin pesuun ei kannata käyttää hajusteita sisältävää pesuainetta, eikä missään nimessä ainakaan huuhteluainetta. Olen saanut joitan lasten sadevaatteista kierrätettynä tutuilta, hajuste ei ole lähtenyt kuravaattesta vielä kymmenenkään pesun jälkeen. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että muovimateriaali imee itseensä herkästi pesuaineen kemikaalit. Yksistä kierrätettyinä saaduista kurahousuista aukesivat kaikki hitsatut saumat. Tämäkin johtui luultavasti liiasta pesuaineesta tai huuhteluaineesta.
SADEVAATTEEN HUOLTO
- vähän hajusteetonta pesuainetta
- ei huuhteluainetta!
- polyuretaanista valmistetut vaatteet nurin päin koneeseen
- pese 40 asteen ohjelmalla
- valitse pikapesu, ulkoiluvaatteet tai hellä ohjelma
- Sadetakkia ei ole aina pakko pestä suihkutus ja pyyhkiminen saattaa riittää!
- Älä käytä likaa hylkiviä käsittelyaineita!
Kuravaatteita tarvitaan, mutta niin tarvitaan myös tuotekehitystäkin.
Missä on lapsille sopiva, turvallinen ja ekologinen luomuöljykangaskurapuku? Entä millä merkillä on pinkkiä rakastavan vahakangassadevaatemallisto?
4.10.2015
oletko tutkinut Hessnatur-merkkiä. Heillä ainakin aikuisille sadetakkeja ja öljykangastakkeja. Lapsillekin, mutta kasvavan lapsen takille tulisi melkoinen hinta, jos ei sitten käyttäisi kuoritakkina myös talvella, jolloin yhdellä takilla menisi koko vuoden läpi. Kiinnostaisi kyllä tietää mitä heidän sadetakin ovat syöneet 🙂
4.10.2015
En tunne, mutta katsoin nettisivut. Oli vain saksaksi. Löysin kyllä kivan näköisiä vaatteita, ymmärsin, että vuori ja fleece luomupuuvillaa, mutta pinnan materiaalia en saanut olemattomalla saksantaidollani selville.
4.10.2015
Fjällräven G-1000?
4.10.2015
Joo! Kiitos vinkistä! Talvitakkeja ja ulkoiluhousuja näytti olevan lapsillekin tuolla G-1000 kankaalla, johon laitetaan vaha päälle. Kiinnostavaa.
Lisään sen tuonne kohtaan ”öljykangas”.
27.10.2015
Fjellun käyttämää vahaa on helppo myös tehdä itse. 9 osaa parafiiniä ja yksi osa mehiläisvahaa (molempia saa askartelukaupasta) sulatetaan vesihauteessa n. 60 asteessa, kaadetaan esiin muoviseen rasiaan ja annetaan jäähtyä jolloin saadaan pala jota hangataan vaatteen pintaan ja sulatetaan kankaaseen hiustenkuivaajalla. Vahalla voi käsitellä minkä vaan puuvilla tai puuvillasekoite kankaisen vaatteen. Tuo öljykankaan käsittelyaine on myös 100% mehiläisvahaa joten en sitäkään lähtisi tuolla kilohinnalla ostamaan 15€ 200g purkki.
28.10.2015
Vau! Hei, ihan mahtava vinkki! Kiitos! Voisiko tällä tehdä myös siis vaikka vahakankaan keittiön pöydälle?
31.10.2015
Kyllä voi. Siitä vaan kokeilemaan aluksi vaikkapa vanhaan puuvilla pöytäliinaan. Vaha lähtee puuvillapesussa pois. Itsellä kävi joskus mielessä että olisi vahannut koko kangassohvan. Eipähän tarttis pelätä tahroja 🙂 Viimeksi vahasin tytölle partioretkeä varten joskus kirppikseltä parilla eurolla ostetun parkatakin. Siitä tuli heti tytön lempitakki. Pitää tuulta ja vettä muttei hiosta kuten sadevaatteet. Kaikista parhain ulkovaatemateriaali olisi vanha keksintö Ventile-puuvillakangas joka on luontaisesti vedenpitävä mutta silti hengittävä ilman mitään käsittelyä.
2.11.2015
Kiinnostavaa! Kiitos tiedoista!
4.10.2015
Mikäs r-collectionin puuvillatakeissa/anorakeissa on käsittelynä?
4.10.2015
R-collection anorakeissa on Aquatx-käsittely. Kysyn valmistajalta huomenna käsittelyn sisältämät ainesosat.
4.10.2015
Tarvii kyllä kiinnittää materiaaleihin huomiota. Toivottavasti ihmiset ottaisivat yhtä hyvin selvää niin ulkoisten kuin sisäisten kemikaalien (mm.rokotteet) aiheuttamista riskeistä.
4.10.2015
Jopa H&M:n valikoimissa oli teknisissä ulkovaatteissa teksi ”käsitelty vettähylkiväksi ilman ympäristölle haitallisia fluorikarboneja.
Tarkoittaako tämä nyt juuri noita pfc-yhdisteitä?
4.10.2015
Mun kemiantietämyksellä ja googlailulla tämä ei tarkoita samaa. Tulee mieleen, että onko tarkoitus hämätä kuluttajaa?
6.10.2015
Hui! Toivottavasti ei sentään kyse ole ihmisten hämäyksestä 🙁 mutta eikös tuo pfc juuri ole perfluorocarbon eli suomeksi perfluorihiilivety/perfluorikarbon, eli fluorikarboneja niinkuin hm asian ilmaisee?!
7.10.2015
Löysin hm:n sivuilta tiedon että ovat lopettaneet pfc-yhdisteiden käytön kaikissa vaatteissaan jo vuoden 2013 alussa! Toisin kuin esim Po.P:n sivuilla kerrotaan pfc-yhdisteiden käytön loppuneen vasta 2015. Eli ei Po.P:a minun mielestäni silloin voi kovin edelläkävijäksi tässä asiassa kutsua…
8.10.2015
Jep. Ehkä näin. Edelläkävijä voisi sittenkin olla Fjällraven.
8.10.2015
Onhan se näin. Löysin linkin sivulle, jossa kerrottu tarkemmin tuosta käsittelystä/materiaalista. Hämäävää, kun on niin monta samankaltaista termiä…
4.10.2015
Hienoa! Olen kaivannutkin lisää infoa tästä aiheesta! Olen jonkin verran tutkaillut pfc-vapaita vaihtoehtoja toppahaalareista ja välikausivaatteista ja Po.pin lisäksi tuli vastaan seuraavat merkit, joiden valikoimista löytyi vaatteita missä mainitsevat että vedenpitävyys on saatu aikaan ilman perfluorattuja yhdisteitä: Lindex, Mini Rodini ja viimeisimpänä bongasin Lidlin mainoksesta myös. Kaikilla näillä käytössä bionic finish eco -käsittely. Oletko tähän törmännyt? Todella hienoa jos näitä vaihtoehtoja alkaa tulla enemmänkin markkinoille! Kengät on sitten vielä oma lukunsa..
4.10.2015
Kyllä! Tässä on linkki käsittelyn valmistajan sivulle: http://www.rudolf.de/en/technology/bionic-finishreco.html
Hyvältähän tämä vaikuttaa, vaikuttava aine ei ole kemikaali, vaan ”hyperhaarautunut polymeeri”.
MUTTA: tekokuituisissa vaatteissa on vielä yksi ongelma. Joka neljännessä kalatiskin kalassa on jo mikromuovia, jota joutuu mereen kun pesemme näitä vaatteita…
6.10.2015
Hyperhaarautunut polymeerikin on kemikaali…
8.10.2015
No niinpä! Jostain syystä ajattelin tätä enemmänkin kuituna. Eivätkös polymeerit ole yleensä muoveja?
4.10.2015
Reiman sivuilta: Reimatec®-kankaan pinnassa on vettä ja likaa hylkivä viimeistys, joka estää vesipisaroiden tarttumisen kankaan pintaan tai imeytymisen kankaaseen. Viimeistyskäsittely vähentää myös lian tarttumista kankaaseen. Tämä viimeistys on kuitenkin ainoastaan kankaan pinnassa ja se kuluu pesujen myötä.
Nämä pintakäsittelyaineet ovat myös erittäin haitallisia.
5.10.2015
Heippa! Joistakin lauseista on muutamia sanoja on jäänyt puuttumaan…Muuten erittäin hyvä artikkeli, kiitos!
5.10.2015
Gore-Texhän ei ole mikään pintakäsittely, vaan vaatteen tai kengän pinta- ja sisäkerroksen väliin ommeltava tai teipattava, PTFE:stä valmistettu ”kangas”, josta ei irtoa pesuohjeen mukaan pestessä mitään. Tekstistä saa sen kuvan, kuin se olisi jotain mitä pintaan suihkutellaan tai jotain millä pintakangas käsitellään, vaikkei asia ole niin.
Muuten todella hyvä kirjoitus!
5.10.2015
Niin onkin! Erillinen kalvo. Mutta kyllä siitä pesussa liukenee kemikaaleja.
Ja kiitos, aurinkoista päivää!
5.10.2015
Erinomainen kirjoitus asiasta. Pähkäilin näiden asioiden kanssa kun lapseni oli pieni. Silloin Pu tuli enemmän markkinoille. Meillä kaikki sadevaatteet tulivat kierrätyksenä ja toivon, että eivät enää sisältäneet niin paljon PVC (turhaan?). Tämä ongelma pätee käsittääkseni myös kumisaappaisiin,Nehän ovat nykyään enenevässä määäärin muovia kuin kumia. Siksi eivät kestä pitkään. Raskautuminen oli itselleni kovin vaikeaa ja meillä oli kotona paljon Tupperware astioita ja varhain mikro. Siksi pyrin itse välttämääm kaikkea muovia ja pehmentimiä ruoanlaitossa ja vaatetuksessa. Ei niin helppo yhtälö nykymaailmassa kuten kirjoituksestasi käy ilmi. Toivottavasti tietoisuus lisää vaihtoehtoja materiaaleissa.
5.10.2015
Kiitos! Kumppareita tosiaan valmistetaan PVC:stä polyuretaanista ja luonnonkumista. Luulisin, että luonnonkumi on näistä paras. Ja kestävinkin.
Pitääpä kirjoittaa kemikaalialtistuksesta myös raskautumisnäkökulmasta!
Kiva kun luet blogiani. Aurinkoista päivää!
5.10.2015
Loistava kirjoitus, täynnä asiaa! Meillä lapset saaneet sadevaatteita serkuilta, kaikki ruka merkkisiä, jokunen pop sadevaate mukana. Tosiaan hyvä kiinnittää huomiota materiaaleihin lasten kaikissa vaatteissa.
5.10.2015
PVC-muovisten sadevaatteiden kohdalla ainakaan 2-etyyliheksanolista ei tarvitse olla huolissaan.
PVC-muovista valmistetuissa lattiamatoissa on pitkään yleisimmin käytössä ollut pehmitin di(2‐etyyliheksyyli)ftalaatti eli DEHP, minkä varmasti rakennusterveysasiantuntijana tiesitkin.
Sen hajoaminen ftaalihapoksi ja 2-etyyliheksnoliksi vaatii kosteuden, eli veden lisäksi korkeata pH:ta. Tyypillisesti noin 11-13. Hajoamisreaktio on ns. alkalinen hydrolyysi, joka ei lähde käyntiin pelkän kosteuden vaikutuksesta, ellei ympäristö ole lisäksi voimakkaasti emäksinen (tuttua varmasti tämäkin). PVC sadevaatteista havaitsemasi pistävä haju siis tuskin on 2-eryyliheksanolin aiheuttama.
Mitä Goretexkalvoissa käytettyihin PFOS ja PFOA yhdisteisiin tulee, niiden joutuminen syrjäisille seuduille johtuu hyvin todennäköisesti muusta, kuin teknisistä ulkoiluvaatteista, tosin niistäkin päästöjä lähtee, mutta tuskin kovin suuria määriä, kun ottaa huomioon, että samoja yhdisteitä käytetään pesuaineissa, ilmailumoottoreiden jäähdytysnesteissä, palonestoaineissa, hydrauliöljyissä ja monissa muissa synteettisesti valmistettavissa tuotteissa sekä elektroniikassa.
On hienoa, että jotkut ihmiset jaksavat huolestua näistä asioista myös lasten sadevaatteita hankkiessaan, mutta asiden vaikutusta kokonaisuuteen on myös hyvä miettiä.
Jos joku on saanut jotakin kautta kierrätetyn PVC tai Goretex sadevaatteen, on sen käyttö pienempi paha kuin uuden ympäristöystävällisemmästä materiaalista valmistetun vaatteen ostaminen kierrätetyn tilalle.
6.10.2015
Joissain pesuaineissa on pesuemäksiä, jotka voivat olla hyvinkin emäksisiä. Eli on mahdollista, että PVC vaurioituu pesussa. Lisäksi emme tiedä, mitä pesuaineen muut ainesosat aiheuttavat. Ensinnäkin pesuaineiden ainesosia ei tarvise kertoa eikä niiden vaikutuksia PVC:hen ole tutkittu. Kemiallinen vaurioituminen on siis ihan mahdollinen tapahtuma myös PVC:vaatteesa. Olkoonkin pehmennin mikä tahansa.
Päästöt eivät lähde vaatteista käytön aikana, vaan pesussa. Puhdistetut pesuvedet johtetaan vesistöihin. Sieltähän ne kulkeutuvat veden kiertokulun myötä kaikkialle maapallolla.
Hankkiessaan asiaa kannattaa tosiaa miettiä. PVC-vaatteen (myös kierrätetyn) kohdalla kannattaa miettiä terveysvaikutuksia, vettäpitävän ulkoiluvaatteen kohdalla ympäristöä. Toisaalta vaikea näitä kahta irroittaa toisistaan. Ympäristö vaikuttaa terveyteemme. Tavoitteena on tietenkin painostaa valmistajat toimimaan vastuullisemmin.
Kierrätys on todellakin ok!
7.10.2015
Koska julkaiset sen SHAMPOO-postauksen! Suola vörkkii mun 40+ naamaan hyvin, mutta ”16v-naama” ei ole sitä vielä SUOSTUNUT testaamaan, liian vaivalloista kuulemma…ootan vielä kovasti sitä suolan käyttöä päänahkaan/hiuksiin!!
T-Ulla Riksusta
8.10.2015
Mä olen ollut niin kiireinen tän viikon. Yritän pian! Suolahan on helpompi kuin mikään pesuaine. Ripaus suolaa sormenpäähän ja vettä ja naamaan.
7.10.2015
Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä. Olisi kiva lukea myös tuunauksen hittituote DC-fixistä. Sitä on nyt joka paikassa ja kaikki uudistavat vanhoja huonekalujaan sillä, mutta onhan sekin muovia. Onko se haitallista käyttää?
8.10.2015
DC-fixistä kirjoitin jo hieman leikkikeittiö-postauksessa pari viikkoa sitten! Katsopa se ja kommenttikenttä!
9.10.2015
Onko toi vahakangas sama asia kuin se semmoinen pöytäliinana käytetty vahakangas?
9.10.2015
Ei ole. Tässä tarkoitan kangasta, johon laitetaan erikseen mehiläisvahakäsittely.
Pöytäliinaksi tarkoitetut vahakankaat ovat yleensä PVC:tä tai muuta muovia.
9.10.2015
okei! olin juuri ajatellut sellaisen hankkimista, kun lapset+tavallinen kangaspöytäliina on vähän huono yhdistelmä, mutta ehkä mennään sitten vaan paljaalla ruokapöydällä, eikä mittään myrkkypöytäliinoja 🙂 Ootko muuten kirjottanut ikinä siivous-aiheesta? Semmonen aihe kiinnostaisi kovasti!
10.10.2015
Siivouksesta olen kyllä jotain kirjoittanut. Mutta paljon olisi kerrottavaa. Kiitos vinkistä, tartun aiheeseen.
9.10.2015
Ilmeisesti esim. talvihaalarit, joissa PU-kalvo ovat myös turvallisia? Luulisi ettei niihin enää ole pfc-yhdisteitä lisätty…toivottavasti ainakaan…
10.10.2015
PU-kalvo talvihaalareissa on ok. Parempi kuin goretex- tai muu vedenpitävä kalvo. Kysyisin kuitenkin vielä valmistajalta / myyjältä, onko vaatteen pinta käsitelty lianhyljintäaineella. Näin usein tehdään, vaikka tuskimpa kuluttajat sitä toivovat. Olisi hyvä saada tätä viestiä vietyä valmistajille!
10.10.2015
Tämä on tosiaan tärkeä asia ja olen samaa mieltä, että viestiä olisi hyvä saada vietyä valmistajille! Kysyin valmistajalta ja he kertoivat minulle, etteivät käytä PFOA tai PFOS käsittelyjä.
10.10.2015
Niin ja vielä tuo lianhyljintäaine, pitääpä sekin tarkistaa!
14.10.2015
VOI EI KEMIKAALEJA!
2.11.2015
Barbourilla on perinteisiä vahakangastakkeja myös lapsille. Niissä kangas on 100% puuvillaa ja pinnassa uusittava vaha. Stockmannilla on ollut joitain malleja myynnissä ja monet englantilaiset verkkokaupat toimittavat Barbouria Suomeen. Vaatteiden laatu on tosi hyvä.
Perheelläni on ollut käytössä Barbourin vahakangastakkeja jo vuosikaudet sekä tallilla että kaupungilla ja kerran olen vahannut omani uudestaan. Takki on lämmin, mutta hiostamaton ja kestää tuulta, vettä ja likaa.
2.11.2015
Jep. Omani taisi lapsena olla myös Barbour.
14.12.2015
Saitko muuten selville mitä R-collectionin Aquatex- käsittely sisältää? Onko PFC vapaa?
14.12.2015
En ole vielä muistanut tätä kysellä!
22.12.2015
Jos kuitenkin kysyt, niin olisi mukava kuulla heidän vastauksensa! 🙂
30.12.2015
Kiitos tosi hyvästä kirjoituksesta!! Minuakin kiinnostaisi kovasti R-collectionin vastaus Aquatex-käsittelystä, kun olen asiasta yrittänyt kysellä heiltä jo aiemmin syksyllä sähköpostilla, mutta en ole saanut mitään vastausta. Joku suomalainen valmistaja tekee esim. telttojen pinnoitteena käytettävää, olikohan silikonipohjaista vettä hylkivää käsittelyä, mietin voisiko olla sitä samaa. Jos onnistut saamaan asian selville, hieno juttu!
30.12.2015
Minäkään en ole saanut vielä vastausta. Hiljaisuus herättää epäilyksiä.
9.1.2016
Katsoin nopeasti meillä kahden lapsen käytössä olevat kura/sadevaatteet.
PU oli seuraavilla: Didriksons, CeLaVi, NameIt, Ciraf, Jonathan.
Polyvinyylikloridi oli Rukalla.
Ikävä, että kotimainen valmistaja tuottaa tässä(kin) asiassa pettymyksen.
Mua myös kovasti kiinnostaa R-collectionin Aquatex, just ostin lapselle heidän anorakkinsa. On mielestäni loistovaate, en ole tajunnut tuosta käsittelystä ennen kiinnostua…
Oma aikuisten sadetakkini on Gudrun Sjöden -merkkinen. Aineksina luomupuuvilla, kierrätetty polyamidi ja hamppu + PU-pinnoite. Jos joku siis kaipaa aikuisille pvc-vapaata vaihtoehtoa. Hyvä takki muuten, mutta saumoissa sisäpuolella olevat teippaukset ovat alkaneet irtoilla aika lyhyen käytön jälkeen. Ei ehkä ole ihan tuon vaatemerkin ydinosaamisaluetta nämä sadevaatteet.
9.1.2016
Sain eilen vastauksen. Aquatexissä ei pitäisi olla PFC-yhdisteitä. Pienellä varauksella sanoisin että hyvä.
Ja kiitos noista Gudrun-kommenteista. Pitää käydä katsomassa sieltä sadetakkia!
1.1.2016
Tämähän oli todella hyvä juttu, ja hyvin kirjoitettu noista eri materiaaleista, kiitos! Olen itse juuri pohtinut miten saisi itse tehtyä ekologisesti talvitakin omalle lapselle, sillä kankaista ei saa sitäkään tietoa näistä kemikaaleista, kuin mitä valmiista vaatteesta saa. Mutta tuo vinkki vahakankaaseen oli kyllä niin loistava, että samalla periaatteella saa kyllä itse tehdyn kestävän takin tai vaikka koko perheelle!
Olen itse perehtynyt enemmän kierrätystekstiileihin, joten välillä on kyllä hyvä muistuttaa itseään myös näistä kemikaaleista. Meillä on joskus goretexia käytetty, mutta ei taideta käyttää enää tämän jälkeen. Ja tuo R-Collectionin hiljaisuus on todella surullista, sillä juuri kotimaisille toimijoille toivoisin enemmän avoimuutta. Huomasin että monella ruotsalaisella yrityksellä on käytössä jo tuo bionic finish eco merkintä, mutta jostain syystä ei yhdelläkään kotimaisella valmistajalla. Erittäin surullista.
3.1.2016
Kerro jos kokeilet tota vahakangasniksiä! Meilläkin on enimmäkseen kierrätettyä, mutta silti kirpasee, kun laittaa goretexit pesukoneeseen, kun tietää mihin ne kemikaalit sitten päätyy.
6.1.2016
Mulla tosiaan on lapsella neopreeni-kurahousut. En ole huomannut, että ne mitenkään ”imisi” vettä kankaaseen, mutta tosiaan se pinta on enemmän ”kankainen” kuin muovinen.
Niillä ollaan monet kerrat istuttu lätäkössä ja myös meressäkin kävelty.
En tosiaan itsekään ole varma, miten ekologista sitten tuo neopreeni oikeastaan on. Kyllähän jokaisessa valmistusprosessissa käytetään kovia kemikaaleja.
7.1.2016
[…] Pahinta on kuitenkin tekokuituisten ulkovaatteiden pinnoittamiseen ja pintakäsittelyyn käytetyt aineet. On lähes mahdotonta löytää talvivaatteita, joissa ei olisi myrkyllisiä PFC-yhdisteitä. Samasta ongelmasta kerroin kuravaatepostauksessa. […]
16.5.2016
Mites lasten ruokalaput yms? Nyt suositaan paljon PUL -kankaasta tehtyjä (eli polyuretaani pinnoite) ja esim. Finlaysonin ruokalapuissa on PVC -pinnoite. Syömään opettelevat vauvat pistävät kaiken suuhunsa ja imeskelevät esim. tuollaisia pvc pinnoitettuja ruokalappuja. Ajatuskin kauhistuttaa… Pitäiskö käyttää vain kankaisia ruokalappuja? Tai onko vinkkejä? 🙂
16.12.2017
[…] Kuravaatteiden kemiaa […]