Kymmenen päivää, kymmenen vaippaa – Elämää vastasyntyneen kanssa

Ihanaa viikonloppua täältä vastasyntyneen tuoksuisesta vauvakuplasta! Elämä vauvan äitinä on ollut uskomattoman ihanaa.

Ja kiitos vielä kerran synnytystarinaan tulleista ihanista kommenteista ja onnitteluista. Jos et ole vielä huomannut, niin kerroin kotisynnytyksestä siis tässä postauksessa.

Vauva-arki käyntiin omassa kodissa

Vauvamme syntyi kymmenen päivää sitten kotonamme ja kokemus on ollut aivan erilainen verrattuna edellisiin synnytyksiin, jotka tapahtuivat sairaalassa. Suurin ero on tietenkin se, että vauva syntyi tällä kertaa omaan kotiin, jossa elämä jatkuu omalla painollaan, meidän omalla tavalla eikä sairaalan sääntöjen mukaan. Myös isosisarukset ovat saaneet olla vauvan elämässä aivan ensimmäisistä minuuteista alkaen.

Olen nukkunut tosi hyvin, vaikkakin tietenkin vauvan tahtiin. Ainakin minä saan paremmin unta omassa kodissa kuin sairaalassa. Eikä kolmen tai neljän tunnin välein herääminen ole väsyttänyt ollenkaan. Tämä vauva nukkuukin huomattavasti pidempiä pätkiä kuin aikaisemmat vauvani, jotka heräsivät syömään tunnin tai puolentoista tunnin välein.

Olen edellisistäkin synnytyksistä palautunut suhteellisen nopeasti, mutta nyt olo on ollut aivan superhyvä heti alusta asti. Vauvan syntymäpäivän maltoin olla kokonaan sängyssä, mutta jo toisena päivänä lähdimme kävelylle lähikahvilaan. Olemme käyneet siitä lähtien päivittäin kävelyillä ja lounaalla ulkona. Eilen vauva oli ensimmäistä kertaa autossa, kun kävimme mökillä.

Sairaalaan sittenkin

Naistenklinikkaa en ole onnistunut täysin välttämään tälläkään kertaa. Nimittäin kotona syntyneiden vauvojen pitää käydä vastasyntyneen lääkärintarkastuksessa. Niinpä vauvan ollessa kolmipäiväinen, kävimme bussilla Naikkarilla.

Lastenlääkäri ihasteli vauvamme painon kehitystä. Vauvan paino putosi ensimmäisinä päivinä poikkeuksellisen vähän, vain 50g, mikä on kuulema hyvin vähän. Lastenlääkärin mukaan vauvoilla on nyt ollut poikkeuksellisen isoja painonlaskuja, ehkä helteiden takia.

Kun vauva oli viikon ikäinen kävimme myös ensimmäistä kertaa neuvolassa. Siellä neuvolantäti puolestaan iloitsi siitä että vauva oli jo ylittänyt reilusti syntymäpainonsa. Kaikki on siis vauvalla erinomaisesti.

Uskon, että tähän hyvään kasvuun on ainakin osasyynä se, että synnytys oli niin mukava, eikä meillä ole ollut minkäänlaista stressiä synnytyksen jälkeenkään. Vauva on siis ollut alusta asti todella virkeä, tarmokas imemään ja minullakin maitokin on noussut hyvin, kun kehossa ei ole turhia stressihormoneita.

Toista oli kun synnytin esikoisen Naistenklinikalla ja hoitaja sai minut huolesta suunniltaan voivottelemalla maitoni vähyyttä ja pakottamalla minut mittaamaan tuottamiani millilitroja. Tästä tulikin mieleen, että imetyksestä pitää kirjoittaa!

View this post on Instagram

Tämä kesä on ollut loistava vauvojen vessahätäviestinnän harjoittamiselle. Kolmas vauvamme on nyt 10 päivän ikäinen, suurimman osan ajasta hän on viettänyt ilman vaippaa tai turhia vaatteita. Ps. ensimmäinen Vaipaton vauva -kurssi on erikoishintaan 49€ elokuun ajan. Kurssi on käytävissä omaan tahtiin 28.8. asti. www.vaipatonvauva.fi 📷 @doradalila #vaipatonvauva #vauva2018 #heinäkuiset2018 #elokuiset2018 #syyskuiset2018 #vauva #vauvaarki #vastasyntynyt

A post shared by Vaipaton vauva (@vaipatonvauva) on Aug 10, 2018 at 1:33am PDT

Vaipatonta aikaa ja vessahätäviestintää

Olen edellisten vauvojen kanssa harjoittanut heti synnytyslaitokselta alkaen vauvojen vessahätäviestintää. Innostuin aiheesta niin paljon, että juuri ennen tämän uusimman vauvan syntymää sain julkaistua vauvojen vessahätäviestitää käsittelevän nettikurssin, jolla opetan kaiken mitä tiedän vessahätäviestinnästä.

Olen siis perehtynyt aiheeseen todella syvällisesti – ja siitäpä tuli jopa vähän paineita!

Muutaman kerran päähäni on livahtanut hassu ajatus, että miten noloa nyt olisi, jos omat oppini eivät toimisikaan tämän kolmannen vauvan kanssa. Mitä jos joutuisinkin syömään sanani ja toteamaan ettei tämä menetelmä toimikaan?

Olemme tälläkin kertaa ensihetkistä alkaen harjoittaneet vauvan kanssa vessahätäviestintää. Vauvan kaksi ensimmäistä päivää menikin tosi helposti, lähes kaikki pissat ja kakat tulivat lavuaariin. Parin ensimmäisen päivän aikana vauva imee rinnasta kolostrumia, eli ensimaitoa. Kolostrum on todella ravinteikasta ja sisältää vasta-aineita, jotka auttavat vauvan vastustuskyvyn kehittymistä.

Määrällisesti kolostrumia tulee vähän, joten aivan ensimmäisinä päivinä vauva siis pissaakin varsin harvoin. Minun mielestä sillon vauvan kannattaaakin antaa olla yötä päivää ilman vaippaa. Meillä vessahätäviestintä lähti heti alusta käyntiin niin hyvin, että jopa lapsenpihka, mekonium, tuli vaipan sijasta lavuaariin.

Kolmantena päivänä äidinmaito nousi rintoihin ja pissaakin alkoi tulla normaaliin tahtiin, eli oikeastaan aina sen jälkeen kun vauva on herännyt tai syönyt. Joidenkin arvioiden mukaan vastasyntynyt pissaa jopa 20 kertaa päivässä. Tilaisuuksia pissattaa vauva on siis ollut todella tiheään.

Näinä ensimmäisinä päivinä maidonnousun jälkeen meillä tuli onnistumisia, mutta myös paljon huteja, eli pissoja sänkyyn, lattialle ja syliin. Hetken siis jopa minä mietin että mitä jos tämä ei onnistukaan tällä kertaa…

Nyt voin huokaista helpotuksesta ja sanoa, että ei kannata lannistua! Nyt viimeiset päivät suurin osa vessakäynneistä on mennyt ihan nappiin. Vauvan käytöstä tarkkailemalla sekä intuitioni ja äidinvaistojen avulla tiedän lähes joka kerta kun vauvalla on vessahätä ja tarjoan vauvalle mahdollisuuden tehdä tarpeensa ensisijaisesti muualle kuin vaippaan. Tämän taidon yritän parhaani mukaan välittää myös verkkokurssini osallistujille.

Vessahätäviestintä on varhaista vuorovaikutusta

Moni varmaan kauhistuu, että miten ihmeessä jaksan pissattaa vauvaa, mutta minulle tämä on osa vauvasta huolehtimista ja vauvan kanssa kommunikoimista. Vauvan hoitaminen on tällä hetkellä ihaninta mitä elämässäni on. En koe vauvan viemistä vessaan lainkaan kuormittavana, vaan päin vastoin, on ihanaa huomata vauvan tarpeet ja kyetä vastaamaan niihin.

Eikä vauvaa aina tarvitse viedä vessaan asti. Nytkin tässä kirjoitellessani vauva on nukkunut sylissäni. Kun vauva äsken viesti vessahädästä, pissatin hänet pieneen kulhoon, joka toimii loistavasti sylipottana. Siistiä, kätevää ja ekologista!

Tämä kesä on ollut kyllä täydellinen vauvojen vessahätäviestinnän harjoittamiselle. Vauva on voinut olla lähes koko ajan ilman vaatteita ja vaippaa – miten kätevää ja mukavaa!

Eivätkä vaipat ole meillä täysin pannassa, vaan niitä käytetään tarpeen mukaan. Öisin olen nyt viime päivinä laittanut vaipan. Vaippa on myös laitettu automatkoille tai vaikkapa ravintolaan. Eilen laskin, että kymmenen päivän aikana vaippoja on kulunut kymmenen! Aika vähän, vai mitä mieltä olet?

Vessahätäviestintä on siis varhaista vuorovaikutusta, jonka puolestaan tiedetään tukevan vauvan aivojen kehitystä, kognitiivisten kykyjen kehitystä sekä hyvinvointia läpi elämän.

Suosittelen kaikille vähintäänkin tutustumista tähän aiheeseen. Ja jos kokeilet, saatat yllättyä, miten helppoa vauvan vessattaminen onkaan!

PS. En ole kovin iloinen siitä, miten iltapäivälehdet kirjoittivat synnytyspostauksestani. Otsikot olivat aivan törkeitä ja yliampuvia ja jutut sisälsivät todella paljon lainauksia. Mielestäni siinä mennään jo hyvän maun rajoille, kun tekstistä irroitellaan iso kasa lainauksia, ja sitten vielä tulkitaan kokonaisuutta sensaatiolinssien läpi. Pyydän hienotunteisuutta näiden herkkien ja kauniiden aiheiden äärellä.

Kuvat Dora Dalila