Kirjoitan tätä sängyssä johon vauvamme syntyi, eli kirjaimellisesti lapsivuoteessa. Missäs muuallakaan, olenhan tuore vauvan äiti!
Vauvamme syntymästä on nyt melkein kuukausi sitten ja olen viettänyt suurimman osan ajasta tässä entistäkin rakkaammassa sängyssä. Voisin mielelläni jatkaa näin vielä muutaman viikon, sillä tällä kertaa olen päättänyt viettää vauvan kanssa lapsivuodeaikaa.
En ihmettele, jos joku kauhistelee. En itsekään olisi ennen voinut kuvitellakaan makoilevani viikkoja ”vuodepotilaana”. Lapsivuode ja lapsivuodeaika ovat vanhahtavia käsitteitä, joita harvoin enää kuulee käytettävän. Edellisten lasten vauva-aikana en tiennyt mitä lapsivuodeaika on, ja vaikka olisinkin tiennyt, en olisi sellaista malttanut tai halunnut pitää.
Lapsivuodeaika ja sen tarkoitus
Oleellista on, että äiti ei lapsivuodeaikana tee töitä tai kotitöitä. Ei siivoa tai laita ruokaa, vaan keskittyy ainoastaan vauvaan ja itseensä. Tämä vaatii tietenkin perheen tai yhteisön tuen, sillä jonkun pitää tietenkin ruokkia äiti, hoitaa koti ja mahdollisesti isommat lapset.
Monissa kulttuureissa lapsivuodeaika kestää 40 päivää ja se tulee viettää kirjaimellisesti sängyssä. (Yritin eilen selvittää, mistä tuo 40 päivää juontaa juurensa. Valaiskaa jos tiedätte!) Lapsivuodeaikaa vietetään vielä muun muassa Etelä-Amerikassa ja Aasiassa ja joissain Euroopan maissa kuten Kreikassa. Lapsivuodeaikaan saattaa liittyä myös erityinen ruokavalio ja rituaaleja.
Lapsivuodeajan kestoa ei ole Suomessa näin tarkkaan määritelty. Täällä lapsivuodeaikaa ei ilmeisesti ainakaan kansan parissa ole erityisesti vietetty. Ehkäpä karujen olosuhteiden takia kaikkien on pitänyt tehdä töitä – myös vastasynnyttäneiden äitien. Olenkin kuullut paljon tarinoita, joissa äiti synnytti kesken peltotöiden ja jatkoi iltapäivällä hommia vauva kantoliinassa.
Lapsivuodeaikana kuitenkin pidetään Suomessa yleensä neljästä kuuteen viikkoa kestävää ajanjaksoa, jona äidin kohdun pitäisi palautua normaalin kokoiseksi. Lapsivuodeajan tarkoitus on auttaa vauvaa ja äitiä sopeutumaan isoon fyysiseen ja henkiseen muutokseen. Äidille on myös tärkeää palautua synnytyksestä sekä kerätä voimia ja ravinteita ja rautavarastoja, joita uuden elämän luominen on vienyt. On elimistöltä uskomaton suoritus valmistaa kokonaan uusi pieni ihminen!
Entinen minä ei olisi kyennyt viettämään lapsivuodeaikaa, mutten myöskään olisi kokenut sitä tarpeelliseksi. Olen aina palautunut synnytyksistä fyysisesti hyvin nopeasti, joten olisin ajatellut että miksi turhaan maata turhaan sängyssä!
Nyt tällä kertaa kätilöni kertoi, että levolla on oikeasti tarkoitus. Lapsivuodeajan yltäkylläinen lepo voi pienentää riskiä saada erilaisia sukupuolielinten alueen laskeumia myöhemmin elämässä.
Toinen hyöty on vauvan ja äidin suhteen tukeminen. Vauva ja minä olemme olleet yhtä viimeiset yhdeksän kuukautta. Ja vaikka napanuora katkaistiin (vasta istukan synnyttyä ja sykkeen loputtua), ei yhteys väliltämme katkea heti. On ollut ihanaa vain olla vauvan kanssa ja antaa vauvalle ihan kaikki syli, huomio ja aika, joka minulla on.
Vauva on siis saanut avautua ja tutustua maailmaan todella lempeästi aloittaen paikasta johon se syntyi. Myös minä olen nauttinut siitä, että olen saanut vain olla ja ihailla vauvaa. En tunne, että mitään menisi ohi tai jäisin mistään paitsi. Se on ihanaa! Edellisten kanssa nimittäin tunsin että kaikki hauskat jutut menevät ohi (suurin osa kavereistani sai vauvoja vasta paljon myöhemmin ja kun esikoiseni oli vauva kaverit bailasi ja matkusteli) ja sen lisäksi tunsin urapainetta: että minun pitäisi näyttää yhteiskunnalle, että hoidan kyllä työt ja vauvat, kaikki samalla.
Nyt olen tutustunut vauvan olemukseen ja eleisiin täydellisessä rauhassa ilman että minun pitää pitää huolta arjestan tai urasta. Myös minulle tärkeän vauvojen vessahätäviestinnän kannalta kuukausi sängyssä on olleet todella arvokasta aikaa. Tunnen vauvan tavat tarkkaan ja vessahätäviestintä onkin onnistunut niin hyvin, että jopa itse olen yllättynyt. Meillä on jo ollut pari vaipatonta yötäkin. Kuukauden aikana ei olla saatu kulumaan edes kahta pientä vaippapakettia. Päivät vauva on kanssani sängyssä ihan ilman vaippaa.
Nuorena äitinä olin liian vaativa ja menin yhteiskunnan odotusten mukana
Länsimaissahan yleensä vaan kannustetaan äitiä palaamaan mahdollisimman nopeasti tavalliseen elämään. Edellisten vauvojen kanssa minullekin oli tärkeää näyttää, että naisen on mahdollista tehdä töitä ja vauvoja, vieläpä samanaikaisesti. Esikoisen kanssa tein diplomityöni arkkitehtiosastolla, aloitin kirjoittamaan kirjaa vauvojen vessahätäviestinnästä ja tuotin lasten arkkitehtuurikasvatusprojekteja. Toisen lapsen kanssa kuvasin tv-sarjaa, tein edelleen taidekasvatusprojekteja ja rakensin taloa. Nyt jälkeen päin voin sanoa, että olinpa nuori, ja tyhmä.
Tällä hetkellä tuntuu että yhteiskunnassamme ihannoidaan tasa-arvon nimessä äitejä, jotka yhdistävät uran ja perheen, kuten tämä kaupunginjohtaja, joka saa vauvan mutta aikoo jatkaa töitä ja tämä pääministeri, joka sai vauvan ja pitää vain kuuden viikon äitiysloman.
En ole varma, onko nopea töihin tai arkeen palaaminen niin hyödyllistä vauvan tai äidin hyvinvoinnin kannalta, mutta onneksi jokainen saa tehdä miten haluaa. Vaikka työ voi tuntua innostavalta, myös positiiviselta tuntuva stressi on stressiä ja aiheuttaa saman hormonicocktailin, josta on haittaa terveydelle pitkään jatkuessaan.
En enää suorita niin paljon kuin edellisten vauvojen kanssa, vaan haluan antaa mahdollisuuden paljon syvemmälle kokemukselle. Monesti vedotaan siihen, että äiti voi hyvin kun on elämässä muutakin ajateltavaa kuin vauva. Itsekin olisin edellisten kanssa luultavasti tullut hulluksi, jos en olisi saanut tehdä töitä. Uskon, että se oli kuitenkin merkki siitä, että en ollut tasapainossa ajatusteni kanssa. En kerta kaikkiaan osannut pysähtyä, en pääni sisällä enkä fyysisesti. Lapsivuodeajan tarkoitus on pysähtyä näillä molemmilla tavoilla.
Tiedostan, että vaikka napanuora on katkaistu, vaikuttaa minun mielentilani edelleen erittäin voimakkaasti vauvaan. Vauva-aikana koetun stressin vaikutukset voivatkin näkyä koko loppu elämän. Stressin tiedetään vaikuttavan muun muassa vauvan kognitiivisiin kykyihin, immuniteetin muodostumiseen sekä mikrobistoon. Niinpä on ehdottoman tärkeää välttää stressiä lapsivuodeaikana. Ja siksi onkin tärkeää pysähtyä, vaikka työ tuntuisi kuinka innostavalta.
On ihan älytöntä, että yhteiskuntamme ajaa meitä haluamaan kaiken: mahtavan uran ja perheen ja sitten ihmetellään, miksi äidit ovat uupuneempia kuin koskaan.
Lapsivuodeaika käytännössä
Täytyy myöntää etten ole ollut niin tiukka kuin kiinalaiset lapsivuodeajan suhteen. Siellä anoppi tai isoäiti perineisesti vahtii, että äiti pysyy sängyssä 40 päivää. Ensimmäisen päivän synnytyksen jälkeen minäkin makasin todella kokonaan sängyssä, mutta toisesta päivästä eteen päin olen käynyt pienillä kävelylenkeillä. Pieniä ulkoiluja ja muutamia asiointeja lukuunottamatta olen kyllä viettänyt kuukauden ajan suurimman osan päivästä vauvan kanssa sängyssä.
Olen oppinut, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan kylä, mutta niin tarvitaan myös imettävän äidin ruokkimiseen. Ajatukseni oli valmistella pakkaseen lapsivuodeajan ruokia jo raskausaikana, mutta se jäi haaveeksi, sillä pakastimemme on täynnä luomumansikoita. Puolisoni Reino ei ole koskaan laittanut ruokaa niin usein kuin viimeisen kuukauden aikana. Kun hän on ollut pois, valmiita ruokia ovat meille tuoneet ystäväni, äitini ja naapurit. Lisäksi olen tilannut illalliskasseja ateriapalvelusta.
Siivooja on käynyt kahden viikon välein. Lisäksi äitini on käynyt useina päivinä (eilen jopa kahdesti) siivoamassa keittiön, joka tuntuu olevan kodin kipupiste ja aina sotkussa.
Isompia lapsia ovat vieneet kouluun naapurit ja harrastuksiin isovanhemmat sekä harrastuskavereiden vanhemmat. Eivätkä isommat lapset ole jääneet ilman huomiota: minun ja vauvan viereen sänkyyn mahtuu ihan hyvin halimaan myös muutama isompikin.
Loppuun vielä kiitollisuushehkutus: Olen niin kiitollinen että minun ja vauvan on ollut mahdollista viettää tällaista leppoisaa lapsivuodeaikaa. Mutta toisaalta, jos tämä onnistuu paljon alhaisemman elintason maissa, niin olisihan se outoa, jos täällä hyvinvointivaltiossa olisi mahdottomuus saada hoivaa ehkä suurimman elämänmullistuksen aikana. Suosittelen jokaista vauvan äitiä pohtimaan, miten voisi saada hoivaa. Ehkä pyytämällä puolisolta, tutuilta ja sukulaisilta tai sitten yrittäjille maksamalla, jos se on taloudellisesti mahdollista. Ulkomailla on myös postpartum-doulia, jotka tarjoavat lapsivuodeajan palveluita. Sellaisia saisi olla Suomessakin.
27.8.2018
Lapsivuodeajalla on varmasti myös lukuisia hyötyjä, joita emme edes vielä tunne. Mutta mm. imerysrutiinin muodostuminen ja liiallisilta bakteereilta välttyminen ovat syy lapsivuodeajalle.
Vietän uskontoni mukaan ensimmäistä lapsivuodeaikani (kotona, en täysin sängyssä) ja olen iloisesti yllättynyt huomatessani jatkuvasti uusia hyötyjä. Tyyliin ”empä olisi tätäkään asiaa lapsessani ymmärtänyt/huomannut jos olisin jo täysillä arjessa mukana.” Näihin kuuluu juuri tuo vessahätäviestintä.
27.8.2018
Ihana! Kerro lisää, mihin uskontoon kuuluu lapsivuodeaika? Ja ihanaa että harjoitat myös vessahätäviestintää!
27.8.2018
En kuulu mihinkään virallisesti tunnustettuun uskontokuntaan tai kirkkoon, mutta elän Raamatun oppien mukaisesti. Siellä lapsivuodeaika määräytyy lapsen sukupuolen mukaan: pojan syntyessä 33 päivää, tytön kohdalla 66 päivää. Tätä eroa on tutkittu, ja yksi syy todennäköisesti tälle sukupuolierolle on se, että tytöt syntyvät keskimääräistä pienikokoisempina kuin pojat. Uskon myös, että tytön tulee tulevana naisena myös kenties kiintyä enemmän äitiinsä ja näin ollen olla kauemmin jatkuvasti yhdessä.
Terminä lapsivuodeaika ei välttämättä täysin sovi tähän käytäntöön, sillä laki määrää vain pysymään kotona tuon ajan.
27.8.2018
Niin tärkeä aihe! Synnytyksen jälkeinen aika on niin herkkää ja merkityksellistä pyhää aikaa ja jokaisen äidin kuuluisi saada tukea ja hoivaa tuona aikana. Koen, että postpartum- doulauskin on yleistymässä täällä Suomessa. Olen kiitollinen siitä, että sain itse viettää pitkään ja hartaasti lapsivuode-aikaa. Tyttäreni täyttää juuri vuoden ja nyt mietin lämmöllä niitä kuukausia kun vietimme sängyssä pesien. Vauva-aika on kuitenkin niin lyhyt ja sylikkäin lepäily tekee hyvää sekä äidille että vauvalle. Yhteisön ja mieheni tuella se onnistui, jotta minun ei tarvinnut osallistua kotitöiden tekoon. Koen, että äidiksi syntyminen on niin suuri prosessi myös henkisesti, että sille pitää luoda aikaa. Sekä keholle aikaa palautua fyysisesti suuresta muutoksesta. Nyt vauvakuplassa voimia keränneenä olen inspiroitunut laajentamaan doula-opintojani post-partum-doulaksi! <3
28.8.2018
Ihana kirjoitus! Jos saisin itsekin kolmannen lapsen, tekisin monet asiat niin eri tavalla ja rennommin!
Olisiko mahdollista, että jossain kohtaa tekisit postauksen teidän kodista? Kompaktisti asuminen kiinnostaisi varmasti monia. 🙂
Kaikkea hyvää!
28.8.2018
Hei! Kiva teksti & jutun aihe! Asiaa. ?
29.8.2018
Miten teillä on järjestyneet sukulaisten ja ystävien vierailut? Oletko rajoittanut vieraiden määrää vai onko kävijöitä ollut paljon? Tämä on varmaan erityisesti äidin luonteestakin riippuva asia, miten paljon tykkää, että vieraita käy. Lukisin mielelläni sun ajatuksia tästä. Monesti uuden lapsen syntymä saa ihmisissä tavallaan ihan ymmärrettvästikin aikaan tosi vahvan reaktion, että on heti päästävä näkemään vauva niin pian kuin mahdollista. En kuitenkaan ole ihan varma onko se kauhean tarpeellista, no isovanhempien kiintymykselle tietysti varmasti kiva juttu, mutta muuten. Itse introverttinä vähän mietityttää miten tulevaisuudessa tuoreena äitinä pitäisi hallita kaikki vierailupyynnöt…
30.8.2018
Joo, joissan kulttuureissa lapsivuodeaikaan kuuluu se, että äiti ja vauva eivät ota vieraita. Meillä on käynyt paljon vieraita, mutta olen kokenut että se sopii mulle, sillä osaan olla täysin stressaamatta vieraista. En siis ole siivonnut, laittanut mitään tarjottavia tai itseäni vieraita varten. Mutta varmaan tosi tapauskohtaista ja uskon että voi olla vaikea kieltäytyä jos huomaisikin stressaavansa vieraista.
31.3.2019
[…] myös raskausaikana paljon, kuten myös vauvan synnyttyä. Vietin kuusi viikkoa rauhaisaa lapsivuodeaikaa, jolloin sänkymme oli reunustettu ruualla, hyvillä kirjoilla sekä vauvan rievuilla. Kun vauva […]
28.6.2019
[…] pitää kyetä hoitamaan vauvaa. Kotona synnyttäessäni sain täysin toisenlaisen kokemuksen. Vietin synnytyksen jälkeen lapsivuodeaikaa, joka on tuttu monista yhteisöllisistä kulttuureissa, ja minua suorastaan palvottiin ensimmäiset […]