Monikemikaaliyliherkkyyden diagnoosin perustana on yleisimmin haastattelututkimus. Kansainvälisesti useimmiten käytössä on konsensuskriteeri (Consensus Criteria) vuodelta 1999. Sen on laatinut 89 monitieteenalaista lääkäriä ja tutkijaa. Konsensuskriteerit määrittelevät monikemikaaliyliherkkyyden seuraavasti:
- kyseessä on krooninen tila
- oireet ilmenevät toistuvasti kemikaalialtistuksessa
- oireita aiheuttavat jo pienet kemikaalien pitoisuudet
- useat erilaiset kemikaalit aiheuttavat oireita
- oireet poistuvat, kun niitä aiheuttava kemikaali poistetaan
- oireita on useissa eri elimissä
Lisäksi usein edellytetään, että muut mahdollisesti samantapaisia oireita aiheuttavat sairaudet on suljettu pois.
Italialaisen tutkijan Chiara De Lucan mukaan monikemikaaliyliherkkyys voidaan todeta myös verikokeella. De Luca tutkimusryhmineen on löytänyt MCS-potilaiden verestä lukuisia muutoksia verrattuna terveisiin verrokkeihin. Eroja on löytynyt muun muassa elimistön myrkynpoistoon osallistuvien entsyymien aktiivisuuksissa, esimerkiksi punasoluissa katalaasin ja glutationi-S-transferaasien aktiivisuus on alhaisempi kuin terveillä.
MCS-potilailla on havaittu muutoksia seuraavissa veriarvoissa:
- plasmassa lisääntynyt typpioksidin (NO) tuotanto eli nitriitti/nitraatti –tasot koholla
- plasman glutationitason normaalia alhaisempi arvo
- punasolujen kalvoissa kiihtynyt rasvahappojen hapettuminen
- seuraavien sytokiinien kohonneet arvot plasmassa:
- IFN-gamma (eli interferoni-gamma)
- IL-8 (eli interleukiini 8)
- IL-10 (eli interleukiini 10)
- MCP-1 (eli monosyyttien kemotaktinen proteiini 1)
- PDGFbb (eli verihiutaleperäinen kasvutekijä)
- VEGF (eli verisuonen endoteelin kasvutekijä)
Koska minulla alkoi tässä vaiheessa olla ylitsepääsemättömän suuria vaikeuksia selviytyä opettajan työstäni, halusin vielä kerran yrittää saada lääkäriltä apua. Selailin turkulaisten yksityisten lääkäriasemien nettisivustoja ja valitsin mielestäni parhaimmalta ja asiantuntevimmalta vaikuttavan lääkärin, professori X:n. Menin professori X:n vastaanotolle suurin odotuksin ja hyvin valmistautuneena.
Olin etukäteen kirjoittanut tietokoneella muutaman sivun pituisen yhteenvedon siihenastisista oireistani ja niiden aiheuttajista. Ojensin paperit professori X:lle jo heti vastaanoton alussa samalla kertoen, että minulla oli kiire iltatöihin kansalaisopistoon, joten aikaa säästääkseni olin kirjoittanut asiani paperille. Professori X luki kyllä kirjallisen selostukseni läpi, mutta hän käsitteli asiaa vastaanotollaan vain allergianäkökulmasta ja ilmoitti minulle, ettei kukaan voi olla allerginen noin monelle asialle. Sen jälkeen hän neuvoi minua kääntymään psykiatrin puoleen, mikä sai minut purskahtamaan itkuun. Hän ei edes vaivautunut tutkimaan nenääni tai kuuntelemaan keuhkojani.
Professori X ei joko tiennyt monikemikaaliyliherkkyydestä mitään tai sitten hän vain ei ollut tietävinään, koska uskoi sen olevan psyykkinen sairaus. Sanaa monikemikaaliyliherkkyys hän ei maininnut vastaanotollaan kertaakaan, vaan hän puhui ainoastaan siitä, että kyseessä ei voi olla allergia, ja että minun kannattaisi mennä psykiatrin vastaanotolle. Joka tapauksessa olin täysin järkyttynyt ja pettynyt käynnistäni hänen vastaanotollaan.
Itkin kotona koko loppuillan ja soittelin kohtalotovereilleni saadakseni vertaistukea. He kannustivat minua kääntymään toisen lääkärin puoleen, mikä osoittautuikin sitten hyväksi neuvoksi.
Monikemikaaliyliherkkyydelle ei ole kansainvälistä tautiluokitusnumeroa eli ICD-10 numeroa, koska Maailman terveysjärjestö WHO katsoo sen olevan oireyhtymä. Tämän takia monet maat käyttävät kansallisia diagnoosinumeroita, jotta MCS on voidaan diagnosoida ja antaa sairastuneelle sosiaaliturva.
Suomessa ei ole erillistä diagnoosikoodia monikemikaaliyliherkkyydelle, mutta sairaus katsotaan kuuluvaksi ympäristöherkkyyksiin. Ympäristöherkkyys lisättiin suomalaiseen ICD-10 -tautiluokitukseen vuonna 2014 nimikkeellä R68.81 (jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille).
Diagnoosin saa, jos täyttää seuraavan määritelmän: ”Ympäristöherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa ihminen saa terveyttä haittaavia oireita tietyssä työ- tai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei aiheuta oireita valtaosalle muita ihmisiä. Oireet yhdistetään muun muassa erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin sekä sähkömagneettisiin kenttiin.”
Jatkoin siis yksityisten lääkäriasemien tarjoamien palvelujen selaamista internetistä ja varasin ajan eräältä toiselta yksityiseltä lääkäriasemalta. Pääsin keuhkotautien erikoislääkäri Maritta Kilpeläisen vastaanotolle ja sain sieltä aivan toisenlaisen kohtelun kuin olin saanut professori X:ltä. Tri Kilpeläinen tutki nenäni limakalvoja ja sanoi niiden olevan erittäin ärtyneen näköiset. Sitten hän kuunteli keuhkojani ja totesi niissä olevan runsaasti limaa.
Kun kerroin hänelle, mistä kaikesta olin havainnut saavani oireita ja miten kauan minulla näitä oireita jo oli ollut, hänen diagnoosinsa oli selvä: kyseessä on monikemikaaliyliherkkyys
Tautinimike mahdollistaa ympäristöherkkyyden tilastoinnin ja tutkimuksen. Kysymyksessä on oirekoodi, eikä sen perusteella myönnetä sosiaalietuuksia, kuten sairauslomaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Ympäristöherkkyydestä kärsivillä saattaa kuitenkin olla myös muita työkykyä rajoittavia sairauksia, jolloin työkyvyttömyydestä tehdään kokonaisarviointi.
Sitaatit ovat Päivi Ingrid Sirenin kirjasta MCS-potilas, joka julkaistaan 15. huhtikuuta 2016.
Artikkeli on toinen osa monikemikaaliyliherkkyyttä koskevasta kirjoitussarjasta:
1. Monikemikaaliyliherkkyys – Mikä sairaus on kyseessä?
2. Monikemikaaliyliherkkyys – Miten sairaus diagnosoidaan?
3. Monikemikaalityliherkkyys – Miten sairautta hoidetaan?
Lähteet:
Ennari, J., Hajuste- ja kemikaaliyliherkyys, 2015, Auditorium
Hannuksela, M., ihotautien erikoislääkäri, Tuoksuyliherkkyys, 2009, Lääkärikirja Duodecim, http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=alg&p_artikkeli=alg00339
Silberschmidt, M., Multiple Chemical Sensitivity, MCS, Danish ministry of the environment, Environmental Project Nr. 998 2005, Miljøprojekt, http://www2.mst.dk/common/Udgivramme/Frame.asp?http://www2.mst.dk/udgiv/publications/2005/87-7614-548-4/html/default_eng.htm tai http://www2.mst.dk/common/Udgivramme/Frame.asp?http://www2.mst.dk/udgiv/publications/2005/87-7614-548-4/html/indhold_eng.htm
Millqvist, E., Lowhagen, O., Placebo-controlled challenges with perfume in patients with asthma-like symptoms, Allergy, 1996, Volume 51; Issue 6; June 1996, 434–9.
Johansson, A., Bramerson, A., Millqvist, E., Nordin, S., Bende, M., 2005,
Int Arch Occup Environ Health. 2005 Aug;78(7):559–64. Epub 2005 Jul 7
Berg, N. D., Linneberg,. A., Dirksen,. A., Elberling, J., Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881–7. Epub 2007 Dec 6., Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=ShowDetailView&TermToSearch=18058120&ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum
Genuis S., J., Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and
chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61,
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818.
De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG. Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047
Gibson, P R., Cheavens, J., Warren, M. L., 1998, Social support in persons with self-reported sensitivity to chemicals. Research in Nursing & Health 21, 103–115, http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/33720/PDFSTART
Gibson, P. R., Placek, E., Lane, J., Brohimer, S. O., Lovelace, A. C. E, 2005, Disability induced identity changes in persons with multiple chemical sensitivity. Qualitative Health Research, 2005,15(4), 502–524, http://www.mcsresearch.net/journalpapers/disabilityinducedidentity.pdf
Bartha, L., Baumzweiger, W., Buscher, D. S., Callender, T., Dahl, K. A . et al.1999, Multiple chemical sensitivity: a 1999 consensus. Arch Environ Health 54:147–149.
The 1999 Consensus Criteria for MCS (Bartha et al 1999)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Ympäristöherkkyyden nimike on lisätty ICD-10-tautiluokitukseen, 22.9.2014, http://www.thl.fi/fi/-/ymparistoyliherkkyyden-nimike-on-lisatty-icd-10-tautiluokitukseen
Larsson, C., Mårtensson, L., 2009, Experiences of problems in individuals with hypersensitivity to odours and chemicals, Journal of Clinical Nursing, 18, s. 737–744, ISBN/ISSN:
0962-1067, http://gup.ub.gu.se/gup/record/index.xsql?pubid=97935
AGAPLESION DIAKONIEKLINIKUM HAMBURG, Umweltzimmer”
für MCS- und Umweltpatienten / Multiallergiker, 2013, http://csndeutschland.de/Umweltzimmer_im_Krankenhaus.pdf
Meklin, T., Putus, T., Hyvärinen, A., Haverinen-Shaughnessy, U., Lignell, U.,
Nevalainen, A., Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot – Opas ongelmien selvittämiseen, KTL, 2007, http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78159/Meklin_Koulurakennukset-Opas%20KTL-2007.pdf?sequence=1
Hannuksela, M., Tuoksu(yli)herkkyys, 2009, Lääkärikirja Duodecim, http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00531&p_haku=Tuoksu%28yli%29herkkyys
Gibson, P. R., Vogel, V. M., Journal of Clinical Nursing, 2009 18, 72–81, http://www.mcsresearch.net/journalpapers/sicknessrelateddysfunction.pdf
Burkhauser, R.V., Weathers, R. R., & Schroeder, M., 2006, A Guide to Disability
statistics from the Panel Study of Income Dynamics. Disability statistics use guide series. Rehabilitation Research and Training Center on Disability
Demographics and Statistics. Ithaca, NY, Cornell University.
Ideairin kotisivut: http://www.ideair.fi/tuotteet.html
Ferrie, H., Multiple Chemical Sensitivity (MCS), mcs report, 23-Jul-2008, Kos Publishing,
http://www.kospublishing.com/images/mcs_report.pdf
Randolph, T. G., Sensitivity to petroleum including its derivatives and antecedents, 1952, J Lab Clin Med 40: 931-32, v. 1952.
Gibson, R. R., Ph.D., Understanding & Accommodating People with Multiple Chemical Sensitivity in Independent Living, 2002, James Madison University in Harrisonburg, Virginia. http://www.earthrivebooks.com/appendix_a.html
Ekstrand, I, Hyvät tuoksut eivät sovi kaikille, Professori Tari Haahtelan haastattelu, Palkkatyöläinen 10/2004, http://www.palkkatyolainen.fi/pt2004/pt0410/p041215-l2.html
Gibson, P. R., Multiple chemical sensitivity research at James Madison university, http://www.mcsresearch.net/causes.htm
McKeown-Eyssen, G. , Baines, C., Cole, D. E. C., Riley, N., Tyndale R. F., Marshall, L., Jazmaji, V., Case-control study of genotypes in multiple chemical sensitivity: CYP2D6, NAT1, NAT2, PON1, PON2 and MTHFR, 2004, International Journal of Epidemiology 2004, 33, 971-8, http://ije.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/dyh251v1.
ja ks. myös Schnakenberg, E., Fabig K-R., Stanulla, M., Strobl, N., Lustig, M., Fabig, N., Schloot, W., A cross-sectional study of self-reported chemical-related sensitivity is associated with gene variants of drug-metabolizing enzymes, 2007, Environmental Health 2007, 6:6, http://www.ehjournal.net/content/6/1/6
Sherry A. Rogers, M.D., Tired or toxic? 1990, Prestige Publishing • Syracuse. New York, June 1, 1990, ISBN: 0961882123.
Meggs, W. J., Neurogenic Inflammation and Sensitivity to Environmental Chemicals, Environmental Health Perspectives, Volume 101, Number 3, August 1993, http://www.mcsbeaconofhope.com/meggsa1.html
Meggs, W. J, Neurogenic inflammation and sensitivity to environmental chemicals. Environmental Health Perspect 1995; 103:54-56
Meggs, W. J., Hypothesis for induction and propagation of chemical sensitivity based on biopsy studies, Environmental Health Perspectives Suppl., 105, 473, 1997.
Millqvist, E., Ternesten-Hasséus E., Ståhl, A., Bende, M., Changes in Levels of Nerve Growth Factor in Nasal Secretions after Capsaicin Inhalation in Patients with Airway Symptoms from Scents and Chemicals, Environmental Health Perspectives, 2005 Jul;113(7):849-52, www.tilia.se
Bell, I., Miller, C., Schwartz, G. An olfactory-limbic model of multiple chemical sensitivity syndrome: possible relationship to kindling and affective spectrum disorders, 1992, Biol. Psychiatry 1992:32:218-242
Pall, M. L, Common etiology of posttraumatic stress disorder, fibromyalgia, chronic fatigue syndrome and multiple chemical sensitivity via elevated nitric oxide/peroxynitrite. Med Hypoth 2001;57:139-45 ja Pall, M. L., NMDA sensitization and stimulation by peroxynitrite, nitric oxide, and organic solvents as the mechanism of chemical sensitivity in multiple chemical sensitivity. FASEB J. 2002;16:1407-141.
Pall, M. L, The simple truth about multiple chemical sensitivity. Environ Health Perspect 2004:112;A266-A267.
Vojdani, A., Ghoneum, M., Brautbar, N., Immune alteration associated with exposure to toxic chemicals, 1992, Toxicology and Industrial Health 1992;8(5):239-54.
Hauge, C. R., Mindfulness-based cognitive therapy for multiple chemical sensitivity: Results from a randomized controlled trial with one year follow-up, and a qualitative exploration of participants` experiences, Danish Research Centre for Chemical Sensitivities, Department of Dermato-allergology, Copenhagen University Hospital Gentofte, Tanska, 2014.
