Mitä sanoa lapsille, kun kauppareissulla puiston puskasta kuuluu örinää, kaljapullojen kilinää – ja ystävällinen tervehdys: Huomenta rouva!
Olen asunut enemmän tai vähemmän Ullanlinnassa 14-vuotiaasta. Ja siitä asti, siis 17 vuoden ajan, olen tuntenut lähipuistomme spurgun, Arskan. Tuttavuutemme alkoi jo kun olin teini. Kenetpä muutkaan pissislauma palkkaisi hakikseksi kuin puiston ystävällisimmän spugen. Palkka kymmenen siiderin hakemisesta taisi olla pari kaljapulloa.
Tämä on varmasti ensimmäinen ja viimeinen kerta kun jaan Seiskan linkin, mutta Seiska teki muodonmuutoksen tälle ”meidän” Arskalle.
Lapsille puliukot kuuluvat samaan sarjaan kuin kylähullut. Helsingissä en ole kylähulluihin vielä tutustunut, mutta lapsuuteni Kuopiosta muistan vieläkin Hammastahnamummon ja Hullu-Jussin. Oli niitä muitakin. Näitä Putous-hahmojen -esi-isiä tuli katsottua toisella silmällä äidin helmojen takaa. Vaikka olin vain viisi, päässäni raksutti kysymys: Mikä voi mennä elämässä niin pieleen, että päätyy tuollaiseksi?
Ehkä lapsenikin miettivät nyt samoja asioita. He ovat nähneet Arskan arjen aamukahveineen, -kossuineen ja Hesareineen puiston laidalla olevalla bussipysäkillä. Kerran Arska sai karavaanimme edessä itkuraivarit kaatuneen kaljapullon takia. Uhmaikäinen katsoi minua toteavasti: ”Sitä kiukuttaa”.
No tietenkin spurguja voi käyttää varoittavana esimerkkinä. Mutta enemmänkin yritän olla esimerkki ja kohdella kadun kulkijoitakin tasavertaisina ihmisinä, joille toivotetaan hyvät päivät ja pääsiäiset. En silti halua ripaustakaan rappion romantisointia. Elämänsä huljuttaminen viinapullossa ei ole koskaan kaunista. Se on ainoastaan surullista.
Ja on kolmaskin asia, jonka voi puliukoilta oppia. Tietyllä tavalla käyttäytyviä ihmisiä on ihan tervettä hieman pelätä. Humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevat ihmiset voivat käyttäytyä arvaamattomasti ja uhkaavasti. Sellaisen käytöksen tunnistaminen ja väistäminen, kohteliaasti ja sulavasti, on ihan oleellinen selviytymistaito kaupungissa.
Kiitos esimerkistä ja kuivaharjoituksesta kaikille kohteliaille puistokemisteille!
PS. KUOPIO, mitä Hammastahnamummolle aka. Brigite Putkoselle kuuluu? Onko häntä vielä näkynyt?
3.4.2015
Minä vasta Kuopioon muuttanut, jään odottamaan tarinaa näistä kylähulluista. 😀
3.4.2015
Ei ole näkynyt hammastahnamummoa moneen vuoteen! Muistan itsekkin lapsuudesta elävästi!! Ja hammastahnamummoa ei saanut missään tapauksessa katsoa silmiin
3.4.2015
Huh, mikä muodonmuutos. Minkähän ikäinen toi arska on ? Tuota en ymmärrä, mitä toi missi sillä hakee että pitää mennä bikineillä tuonne heilumaan ja pesemään toisen selkää.. yäk
5.4.2015
Arska on varmaan alle 50. Pitääpä kysyä!
4.4.2015
Kertokaa lisää Hammastahnamummosta! Miksi ei saanut katsoa silmiin? Alkoi kiinnostaa. Omalla pienellä länsisuomalaisella kotipaikkakunnallani vaikutti harmiton punakka Perjantai-ukko, joka hoki koko ajan ”Voi Perrrrjantai”.
5.4.2015
Hammastahnamummo sähähti ja pisti todella ilkeän ilmeen, jos sai kiinni uteliaan katseen.
4.4.2015
Hammastahnamummo on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Hullu-Jussista en ole kuullut, mutta hullu-Antti on myös poistunut keskuudestamme vähän aikaa sitten. Rauha heidän sieluilleen.
5.4.2015
Ai niin hullu-Anttikin oli! Hammastahnaa sateenkaaren väreissä Hammastahnamummolle.
4.4.2015
Ja hammastahnamummoa ei tosiaan saanut katsoa silmiin tai se sylki päin. Tiedä sitten minkätakia.
4.4.2015
Hammastahnamummun ensi- (ja ainut) näkeminen oli kamala järkytys, vaikka hänestä oli kuullut monet kerrat! Kun sitten yksi kerta anttilan pyöräparkissa pyöränlukon avattuani katseeni nostin ja hänet näin, niin hyvä etten ääneen parahtanut! Ja äkkiä katse maahan ja matkoihin.. Myös eräs mummo on jäänyt kuopiosta mieleen joka kulki risaisissa vaatteissa ja siellä missä ilmaistarjoiluja oli, siellä tämä pikkuinen mummo kävi hamstraamasaa! Piti kuulemma apteekin avajaisissa pistää pullavati piiloon kun mummu oli jo aamulla käynyt koko vadillisen hakemassa.. Ja legenda kertoo että ei ollut rahasta puutetta tällä, oli vain niin hirvittävän pihi, ja illmeisen höppänä.. Täällä uudessa kotikaupungissani näin reilu viiden vuoden jälkeen ”tunnen” vain keskustan kaksi puliukkoa.. 😀 ei mitään legendoja, eikä heistä sellaisia tulekaan, tässäkin persoonallisuus ratkaisee! 😀
5.4.2015
Voi hammastahna! 😀 Mies on hänestä kertonut, ”Pepsodent-mummosta”, ja luulin että hän pisti puolet omiaan. Ilmeisesti ei!
6.4.2015
😀 Hammastahnamummo on aikamoinen legenda. Silti totta! Ja ihminen siellä hammastahnan sävyjen alla.
6.4.2015
Ihana Arska! Nyt täytyy antaa pointsit seiskalle, kun järkkäs tuollaisen, vaikka siitä tehtiinkin sitten viihdettä… Tajuskohan Arska, että sen naamaa jaetaan somessa kun lähti juttuun mukaan? Meillä Lahes oli aikoinaan rytmi-Rane, ja ei täst oo montaa vuotta kun näin samaisen hepun Helsingin keskustassa! Näytti raukka vähän pöllämyhtyneeltä suurkaupungin vilinässä.
11.4.2015
Monesti nämä laitapuolen kulkijat ovat hyvin kohteliaita ja harmittomiakin. Minäkin olen ajatellut, että kohtelen heitä tasavertaisesti ja vastaan toivotuksiin. Kun olen koiran kanssa lenkillä, niin silloin tälöin joku spuge tervehtii juurikin sanoilla ”Päivää rouva” ja sitten alkaa kysellä, että jaahas, onkos se metästyskoira ja saatamme jorista tovin (siis jos henkilö on kohtalaisen selväpäinen). Aina jää sellainen fiilis, että olen ilahduttanut toisen päivää eikä tuo jutustelu ole mistään minulta pois.
11.4.2015
Juuri näin!
21.12.2015
arska on 46
4.7.2017
Älä puhu paskaa. Arska kuului lähipiiriini ja häneltä kun sinusta kysyin niin vastasi: ”kuka helvetti se on?”. Miksi pitää valehdella että tuntee jonkun henkilön, vaikka ei tunne oikeasti?
12.7.2017
Oletpa katkera. Kaikkea hyvää sinulle!