Vuonna 2006 keväällä matkustin Intiaan yksin. Olin kaksikymppinen ja aikomukseni oli mennä pitkäksi viikonlopuksi vaikkapa Kööpenhaminaan, mutta huomasin lentoyhtiön sivulla halvat lentoliput Delhiin, jotka ostin hetken mielijohteesta. Silloin päätökseni tuntui tosi rohkealta.
Viime viikonloppuna minut valtasi sama tunne. Ajattelin, että lähden lasten kanssa ex-tempore hotelliin yöksi. Selailin internetin ihmeellistä maailmaa ja pähkäilin, mistä löytäisin homeettoman hotellin, jossa olisi jotain hauskaa tekemistä myös lapsille. Syy matkaan oli, että kaipasin happea. Kirjaimellisesti.
En ole vielä kertonut meidän sänkykriisistä. Mutta kiteytettynä, meillä on nyt puolen vuoden aikana ollut kolme sänkyä, jotka ovat meinanneet kemikaaleineen ja homeineen tappaa minut. (Sängyistä lisää lähiaikoina, kunhan saan muotoiltua tämän järkyttävän pitkän tarinan ymmärrettäväksi.)
Tarvitsin siis yön lomaa meidän viimeisimmästä sängystä ja lopulta varasinkin telttaretken minulle ja 4-, 6- ja 12-vuotiaista lapsista koostuvalle matkaseurueelle. Yö metsässä yksin lasten kanssa tuntui hauskalta, mutta samaan aikaan myös aika pelottavalta.
Puista riippuva teltta
Mehän olemme telttailleet ennenkin perheen kanssa, mutta yksin en lähtisi meidän oman jättiteltan kanssa liikkeelle. Ensinnäkin meidän oma teltta on aivan liian painava, joten se mukana voi ajaa juuri ja juuri mökin pihaan tai leirintäalueelle, josta teltan saa raahattua leiripaikaan. En myöskään saisi telttakompleksiamme yhden yön aikana pystyyn yksinäni. Varsinkaan, jos minulla olisi kolme avuliasta pientä käsiparia apuna söhertämässä.
En ollut ennen nähnyt leijuvaa telttaa, mutta ajatus tuntui järkevältä monestakin syystä:
- leijuva teltta ei jätä jälkiä ympäristöön
- maakosteus ei kylmetä teltan pohjaa
- maaperän hajut ja homeet eivät pilaa teltan sisäilmaa
- leijuvassa teltassa on joustava pohja, joten siinä on mukavampi nukkua
- leijuva teltta on hauska ja jännä (jopa hieman epäilevä 12-vuotias innostui)
Nuuksio opettaa
En ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi, että telttailla voi myös ”järjestetysti”. Telttailua ei ole siis pakko aloittaa selaamalla nettikauppojen telttavalikoimaa ja ostamalla retkeilyvälineitä satojen eurojen arvosta. Yöpymispakettiin kuului siis Tentsile-teltassa yöpymisen lisäksi:
- kuljetukset Hotelli Nuuksiolta Eco Camp -alueelle,
- makuupussit (meillä oli tosin omat makuupussit mukana)
- aamiainen hotelli Nuuksiossa
- polttopuut nuotioon
- raikas juomavesi
- pyyhkeet
- ekovessa
Palveluun voi tutustua tarkemmin Honkalinun sivulla.
Lähdin lasten kanssa matkaan kotoa puolen päivän aikoihin. Kehtaanko edes sanoa: menimme Nuuksioon Helsingin keskustasta taksilla! Tämä johtuu siitä, että olemme myyneet automme. Ja taksilla ajaminenhan on tutkitusti edullisempaa kuin auton omistaminen.
Pakkasin tosi kevyesti, vain välttämättömät tarvikkeet: Uikkarit, Akkarit ja hammasharjat. Evääksi otettiin kasviksia ja hieman makkaraa grillattavaksi. Lapset vaativat myös vaahtokarkkeja, sillä he väittivät nähneensä, että ”kaikissa ohjelmissa” paahdetaan vaahtokarkkeja nuotiolla.
Nuuksion hotellilla ehdimme uida ja saunoa pari tuntia, jonka jälkeen matkan järjestäjä eli Honkalintu-yrittäjä Markku, tuli hakemaan meidät leiripaikalle. Eco camp alueelle oli lyhyt ajo- sekä kävelymatka.
Perillä oli valmiina nuotio sekä teltat, mustikoin ja kanttarellein katettu metsä, vettä kuuroina taivaalta ja mustana peilityynessä järvessä sekä aikaa ja lintujen laulua, ujellusta ja kraakkunaa seuraavaan aamuun asti.
Nukuimme teltassa yllättävän hyvin, vaikka lapsilla kestikin puoleen yöhön ennen kuin malttoivat ummistaa silmänsä. Lähellä yöpyi onneksi yksi pariskunta, joten emme olleet metsän keskellä sittenkään aivan yksin. Aamulla lapset kysyivät, olisiko mahdollista jäädä toiseksi yöksi.
Kotiin menimme bussilla. Onnellisina.
PS. Lähtisitkö sinä telttailemaan yksin lasten kanssa?
PPS. Eikö sanonta ”yksin lasten kanssa” ole aika kummallinen?
14.7.2016
Leijuva teltta..ihan mieletön juttu! Tämän jutun lukemisen jälkeen voisin hyvin nähdä perheemme telttaretkellä! ?
14.7.2016
Kysymykseesi vastaisin en, mutta postauksen luettuani voisinkin harkita lähteväni. En ole eräihminen tai siis lähinnä erätaidot puuttuvat. Tuollainen järjestetty telttailu sopisi minulle ja lapsille.
14.7.2016
Kuopus ei ollut ensimmäistä vuottaan vielä täyttyänyt, kun telttailin kolmen lapseni kanssa viikon verran ”yksin” eli keskenään. Esikoinen täyttyk tuolla reissulla viisi, joten teilusti alle kouluiän olivat koko sakki. Telttaretkeä auttoi se, että ihmiselämän mukavuusia oli kuitenkin saavutettavissa melko vaivattomasti, mm. juokseva vesi ja lämmin sauna.
Hankalampaa telttailu oli saaressa kahden lapsen kanssa silloin, kun nuorempi oli puolentoista. Vaipanvaihdot pesuineen oli tehtävä viileässä merivedessä ja ruoka trangiassa. Neljän päivän reissu sujui silti ”karkeammissakin olosuhteissa” silloinkin niin, että lapset jaksoivat olla tyytyväisiä.
14.7.2016
Käyty kahden kouluikäisen ja koiran kanssa. Yövytty matkariippumatossa, laavun alla. Hieno kokemus. Ehdottomasti uusiksi.
15.7.2016
Olen vähän eri mieltä tuosta, että teltta ei jätä jälkiä ympäristöön. Nuo kuormaliinathan hankaavat puiden kaarnaa ja voi tehdä,puun alttiiksi kasvitaudeille tai pahimmassa tapauksessa kuivattaa puun.
23.7.2016
Kyllä suomessa puuta on riittämiin.
18.7.2016
Hei oletteko kokeilleet porin villa ja peite yrityksen tuotteita? Meille hankittiin koko perheelle ko. Yrityksestä pikku hiljaa patjat, peitteet ja tyynyt eikä enää paluuta kemikaaleilla höystettyihin tuotteisiin ole!
20.7.2016
Leijuva teltta, loistavaa, kiitos, kun toit tämän(kin) asian tietoisuuteeni!:) Sänkykriisinne kiinnostaa kovasti, olen itse ostamassa uutta sänkyä menetettyäni vanhan homeelle, ja näin monikemikaaliyliherkäksi homeesta tulleena kuulisin mieluusti kokemuksiasi sängyistä – toivottavasti siis pitkä tarina muotoutuu pian blogiisi luettavaksi. Ja vielä enemmän toki toivon, että löydätte ystävällisen sängyn itsellenne!
23.7.2016
En ole koskaan tuntenut olevani yksin lapsen kanssa vaikka 2 elämmekin. Olen niin täynnä rakkautta prinsessaani etten koskaan tunne olevani yksin.
26.7.2016
Ihana kuulla! Kiitos kun kommentoit. Haluaisin kirjoittaa aiheesta lisää ja tarvitsen muiden ajatuksia aiheesta.
31.7.2016
Mä en itse ole teltta ihmisiä lainkaan, tai siis lähinnä kovalla maalla nukkuminen ei ole mun juttu. Mut mies on ollut kolmena kesänä telttailemassa lasten kanssa. Kahtena ekana kaksistaan esikoisen ja tänä kesänä myös kuopus pääsi mukaan. He lähtivät mökiltä saarelle, jossa ei ole asutusta eikä mökkejä. Teltta sinne pystyyn ja trangialla valmistivat ruuan. Teltalta oli meri näköala. Kuopus tykkäsi ensimmäisestä reissustaan niin paljon, että oli aamulla kysynyt iskältä, että jäädäänkö toiseksi yöksi? 🙂
1.8.2016
Ihana tarina! Meillä lapset myös olisivat halunneet jäädä toiseksi yöksi.
14.9.2016
[…] eväitä syöden mutta syvimmät muistot jäi ulkona nukutuista öistä. Vietin yhden yön kolmen lapsen kanssa puussa nukkuen Nuuksiossa ja lisäksi telttailimme perheenä […]
2.2.2017
[…] kuppini on jo vuoden aikana pärjännyt metsässä telttaretkellä, uinut Intian valtameressä, istunut suorassa lähetyksessä ja tehnyt puolivoltteja rannalla. […]