Olen altistunut sisäilman epäpuhtauksille monessa paikassa elämäni varrella. Nykyään oireilen herkästi sisäilman altisteille, kuten homeille ja sädesienille sekä niiden toksiineille, sekä monille haihtuville orgaanisille yhdisteille. Älä hätäänny, kerron kohta tarkemmin.
Olen kiitollinen, että aistin huonon sisäilman. Reagointi on varoitus, joka estää minua altistumasta lisää. En halua menettää terveyttä tai työkykyäni huonon sisäilman takia. Niin on käynyt jo liian monelle suomalaiselle.
Sisäilman epäpuhtauksille ei voi siedättyä. Sisäilmasairauden mekanismi on päinvastainen: altistuksen jatkuessa ihminen reagoi yhä pienempiin pitoisuuksiin. Koska olen ylittänyt reagointikynnykseni, pyrin pitämään altisteiden määrän kotona mahdollisimman vähäisenä.
Miten altistumiseni näkyy arjessa?
Olen esteettikko, omalla tavallani. En vain näe asioita, vaan myös haistan (liiankin herkästi). Ja pahimmassa tapauksessa oireilen. Minulle kauniita ovat asiat, joista minulle tulee hyvä olo ja joiden tiedän olevan ekologisesti kestäviä. Onneksi näitä ominaisuuksia ei ole vaikea yhdistää.
Omilla valinnoillaan voi aktiivisesti vaikuttaa asumisterveyteen ja pienentää kemikaalikuormaansa. Rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä kodinhoitotuotteet itsessään aiheuttavat päästöjä. En puhu pakokaasuista tai hiilidioksidi-, vaan VOC-päästöistä. VOC (volatile organic compound) on lyhenne kirjoituksen alussa mainitsemilleni haihtuville orgaanisille yhdisteisteille.
Eikö olekin ihmeellinen ajatus, että materiaalista, vaikkapa vaatekaapin ovesta tai muovimatosta, haihtuu jatkuvasti näkymätöntä kaasua? Mutta niin tapahtuu. Lähes kaikista materiaaleista haihtuu jotain, koko ajan. Pitoisuudet ovat tietenkin pieniä, mutta koska altistumme yhdisteille jatkuvasti, päästöt muodostuvat merkittäviksi terveydelle.
Materiaalipäästöjen yhteisvaikutuksista tiedetään, että VOCit ovat haitallisia, jopa sisäilmassa sallittuja määriä pienempinä arvoina, jos rakennuksessa esiintyy eri epäpuhtauksia ja niiden yhdistelmiä.
Ja nyt kuvittele vauva ryömimässä lattialla.
Raennusmateriaalien päästöluokitus on yksi apuväline sisustus- ja rakennusmateriaaleja valittaessa. Huono puoli on, että luokitus on vapaaehtoinen, eli suurin osa materiaaleista ei ole mukana järjestelmässä. Itse seuraan luokituksia ”monimutkaisten” tuotteiden, kuten maalien, tasoitteiden ja liimojen kohdalla. Valitessani luokitellun tuotteen, voi olla ainakin varma tietystä tasosta jolla päästöt ovat.
Toinen hyvä työkalu on Joutsenmerkki, joka kertoo tuotteesta sisäilman päästöjä enemmän. Joutsenmerkitty tuote on turvallinen ihmisille, mutta se on myös ekologisesti kestävä. Tuotannon vaikutukset, sekä tuotteen elinkaari, on otettu huomioon.
Altistukseni takia oma VOC-seulani on edellämainittujakin tiukempi. Periaatteeni on valita mahdollisimman vähän prosessoitu tuote, eli tuote jossa on mahdollisimman vähän kemikaaleja. Tämän lisäksi otan huomioon riskit, eli millaiset kosteudenkesto-ominaisuudet tuotteella on. Mietin, mitä tapahtuu, kun materiaali kastuu.
Kosteusvaurioitunut materiaali on hyvä kasvualusta erilaisille mikrobeille. Mutta sen lisäksi vaurioituneesta materiaalista myös lähtee enemmän VOC-päästöjä, kuin materiaalista, joka ei ole kostunut. Materiaalin kuivuminen ei poista terveyshaittaa.
Monet huonekalut näyttävät puulta, mutta ovatkin printatulla muovikalvolla pinnoitettua MDF-, HDF- tai lastulevyä. Nämä aidon puutavaran sijasta sisustuksessa käytettävät levytmateriaalit ovat erilaisista kuiduista tai puupaloista liimattuja tai lämmön avulla puristettuja levyjä. Jotkut näistä on liimattu formaldehydiä sisältävillä liimoilla. Etenkin vanhasta lastulevystä haihtuu huoneilmaan paljon formaldehydiä, jonka ei kuulu normaaliin huoneilmaan. Itselläni formaldehydille altistuminen aiheuttaa nenän tukkoisuutta ja huonon, humalaisen olon.
Nämä muovilla pinnoitetut materiaalit ovat myös aitoa puutavaraa herkempiä kosteuden aiheuttamille mikrobivaurioille.
Esimerkiksi jos laminaatilla pinnoitetun, lastulevyrunkoisen, tiskipöydän saumaan tulee pienikin rako, josta pääsee runkoon vettä jokaisella kerralla kun hana avataan, on homehtumisen riski suuri. Lastulevy imee hiljalleen vettä saumasta ja tiivis pinta sen sijaan estää kosteutta haihtumasta. Kun kosteus vaikuttaa liian pitkään, mikrobit pääsevät lisääntymään. Lastulevy on erinomainen kasvualusta esimerkiksi mustahomeelle. (By the way, mustahomeen eli stachybotrys-homeen erittämä T-2 toksiini tunnetaan myös nimellä Yellow rain. ”Keltaisen sateen” taas tietää nimeltä, jos on perehtynyt kemiallisiin aseisiin tai Vietnamin sotaan.)
Etenkin materiaalit, joita on suuria määriä kuten lattiat, ovat merkittäviä asumisterveyden kannalta. Kosteusvaurioille altiiden sekä formaldehydiä sisältävien materiaalien lisäksi vältän sisustuksessa muoveja, niiden pehmentämiseen käytettyjen kemikaalien, ftalaattien takia. Esimerkiksi muovimatosta, vinyyli- eli pvc-lattiasta, keinokuituisesta kokolattiamatosta tai maton jarrupohjasta saattaa irrota ftalaatteja, jotka muistuttavat ihmisen omia hormoneita. Ftalaatit voivat aiheuttaa muun muassa lapsettomuutta ja jopa sikiövaurioita.
Hajotessaan, iän tai kosteusvaurion vaikuksesta, rakennus- tai sisustusmateriaalin sisältämät ftalaatit, hajoavat 2-etyyliheksanoliksi, joka on erittäin ärsyttävä aine. Kosteuden vaikutuksesta alkanut ftalaattien hajoaminen ja sitä seurannut 2-etyyliheksanolin haihtuminen ei lopu materiaalin kuivuttua. Myös hapettomassa tilassa, esimerkiksi laminaattilattian alla, oleva muovimatto hajoaa kemiallisesti ja saattaa olla 2-etyyliheksanolin lähde.
Sisustustekstiileissä suosin keinokuitujen sijaan luonnonmateriaaleja, kuten villaa, puuvillaa ja muita luonnonkuituja. Toisaalta meillä on vain kolme mattoa ja verhot on vain yhdessä ikkunassa, koska tekstiileistähän irtoaa kuituja ja hiukkasia, eli pölyä.
Materiaalivalintojen lisäksi hyvällä suunnittelulla voidaan välttää rakennusterveysongelmia. Tästä kerron enemmän toiste.
Olen joutunut monesti muuttamaan suunnitelmiani, työ- tai opiskelupaikkaa huonon sisäilman takia. Mutta onneksi omassa kodissa saa olla niin sisäilmanatsi, kun vaan huvittaa. Ja ah, se on ihanaa!
Tässä kauhisteltavaksi lista sisustustuotteita ja tavaroita, joista olen saanut oireita: homehtunut allaskaappi, laminaattilattian saumat, laminaatin alle jätetty muovimatto, uudet lakanat, joulukuusi, tuoksukynttilä, uusi matto, liljat, vanha pyykinpesukone, kirpputorilta ostettu kirja…
Oletko sinä saanut oireita sisustustuotteista?
Mietitkö sisustusta asumisterveyden kannalta?
P.S. Seuraavaksi ekoasumishaasteen ottaa vastaan meidän muksujen lastenhuone. Uuden, kovasti odotetun, kerrossängyn, pitäisi saapua alkuviikosta! Vanha sänky lähti jo kaverille kiertoon. Eli lapset ovat meidän sängyssä. Yritän hivuttautua joukkoon. Öitä!
P.P.S. Tämän jutun kirjoittamisen jälkeen olen löytänyt vihdoin parannuskeinon homeyliherkkyyteen sekä monikemikaaliyliherkkyyteen. Olen harjoittanut DNRS-menetelmää ja saanut aikaan merkittäviä muutoksia terveydessäni.
8.12.2013
Kiitos erittäin asiapitoisesta kirjoituksestasi, käyn linkittämässä sen heti Fb:ssä.
Kyllä, olen saanut oireita useista eri sisustustuotteista, pahimmillaan se torbedoi hyvin alkaneen urani sisustussuunnittelijayrittäjänä sekä sisustustuotteita myyvän yrityksen osakkaana. Sen jälkeen olenkin parannellut ja miettinyt uutta alaa, missä onkin monikemikaaliyliherkkänä melkoisesti haastetta!
Sisustukseni on niukka ja vähäeleinen, metallia ja lasia. Niin se vaan on kaikista helpointa. Onneksi en minkään krumeluurin ystävä ole muutenkaan 🙂
10.12.2013
Kurja kuulla, että ala meni vaihtoon. Toisaalta, tässähän joku kyseli, mistä voisi löytää tekstiilejä herkistyneille. Olisiko siinä yritysidea? Nettikauppa, jossa olisi vähäpäästöisiä tuotteita herkistyneille… Hmm. Olisiko mahdollista?
10.12.2013
missä täällä on se ”tykkää” -näppäin? olen itse alkanut pyörittää tätä asiaa päässäni, ihan jo itseni vuoksi kun olen altistunut pahasti kosteusvaurioille ja minulla on mcs ja jotakin pitäisi alkaa tekemään työkseni. olisi myös mielenkiintoista ja ihanaa piristystä että saataisiin markkinoille ns. päästöttömiä sisustustarvikkeita.
10.12.2013
Jes! Eteen päin vaan! Kysyntää varmasti olisi!
8.12.2013
Kyllä, olen monikemikaaliyliherkkä ja sairatunut sisäilmasta vakavasti. Juuri vuodenvaihteessa tekemässä muuttoa evakkoon alakerran ongelmien korjaamisen takia. Haistelen nykyään kaiken mitä olen ostamassa. Että voinko sitä ostaa itselleni. Tuoksukynttilöitä en voi ajatellakaan, painomuste mainoksissakin käy välillä poskionteloihini niin pahasti, etten lue mainoksia sinä päivänä. Kotonani olen yrittänyt karsia kaikkea, mutta kun satun tykkäämään askartelusta, vanhan kierrättämisestä, tuunaamisesta jne. Olen joutunut kuitenkin miettimään näitä asioita paljon. Liiankin paljon. Ja tekee pahaa, kun enää ei voi kirpputorillakaan kierrellä kuten ennen, on valittava hyvä päivä, että siellä jaksaa käydä ja ostokset, niitä ei kannata edes harkita. Mahtava tämä sinun kirjoituksesi, jaoin FB:ssa omalla sivullani ja toivon, että kaverini sen lukevat. Moni ei vaan ymmärrä meitä :).
9.12.2013
Helsingn kivikaupunkiniemi on todella huono paikka asua noin 6kk vuodessa jos välittää hengitysilman laadusta.
http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/nasta_loppuraportti_2013.pdf
9.12.2013
En voi asua missään remontoidussa asunnossa, missä on uusi MUOVIMATTO lattiassa.. 5 min ja ulos…
on todella vaikea löytää sopiva asunto
ja en siedä enää mitään tuoksuja
eli olen ollut 7 vuotta pois työelämästä hajusteiden takia
10.12.2013
Ymmärrän aivan täysin. Hassua. Muistin juuri kun 90-luvun puolivälissä busseihin ja terveyskeskuksiin tuli uudet lattiat. Sellaista vaaleaa muovimattoa, jossa on hieman ”kimallusta” tai siis jotain karkeampaa ainetta tuomassa kitkaa. Muistan se tuoksun aivan täysin. Sen hajun takia mieluummin kävelin 4km ratsastustallille kuin menin bussiin. En kehdannut sanoa sitä kenellekään, kun ajattelin, että kaverit pitäisivät outona. Olin siis jotenkin altistunut jo lapsena. Lisäksi oksensin aina lentokentällä ja lentokoneissa hajuvesien ja tupakan hajusta. Ja tämä kaikki meni matkapahoinvoinnin piikkiin…
9.12.2013
Olen myöskin sairastunut monikemikaaliyliherkkyyteen eli MCS:ään. Minun on ollut vaikea löytää huonekaluja ja tekstiilejä, joille en reagoisi. Olen huomannut että luonnonmateriaaleja kestän paremmin. Jo huonekalujen ja sisustustekstiilien valinta on vaikeaa, kun en pysty menemään huonekalukauppoihin, niiden ovella tulevan voimakkaan hajun vuoksi. Pitäisi löytää ekologisia huonekaluja myyvä liike tai muu sellainen. Kemikaaliyliherkkyys on kylläkin tehnyt minusta työkyvyttömän, joten rahaa ei ole paljoa käytettäväksi työmarkkinatuella yksinhuoltajana eläessä. Joten ekohuonekalujen hinnoittelu on tavoittamaton.
10.12.2013
Hmm. Itselläni on käynyt hyvä tuuri, meillä on paljon perittyjä, täyspuisia huonekaluja. En itsekään voi mennä huonekalukauppoihin, mattokaupat on ihan pahimmasta päästä. Vaikka suosittelinkin villamattoa, kyllä niissäkin on tosi vahva haju. Suosittelen opettelemaan rakastamaan yksinkertaisuutta… Tietenkin kirpputorit ovat yksi mahdollisuus hintansa puolesta, mutta riski, että tulee ostaneeksi homeasunnossa ollutta tavaraa on myös olemassa. Vaikea tilanne, kärsivällisyyttä toivotan. Ja hyvää joulunodotusta!
9.12.2013
Kiitos! Kirjoituksesi toimii vertaistukena, jota altistuneena kaipaa. Samastun. Kaikki mahdolliset vinkit homeettomampaan ja kemikaalittomampaan elinympäristöön ovat myös tervetulleita! Itse olen jo aika ikävässä kunnossa ja oireilun takia opinnot ovat vaikeutuneet ja olen joutunut lähtemään monesta työpaikasta ja asunnosta. Tällä hetkellä etsimme uutta asuntoa. Oman rakentaminen kun ei vielä ole taloudellisesti mahdollista, hirvittää edessä oleva vuokra-asunnon etsimisrumba!
10.12.2013
Ihana, jos voin olla vertaistukena. Ei tässä altistumisessa pitäis olla mitään hävettävää, ongelma on vain tietämättömyys. Asiaa on vaikea selittää ihmisielle, joilla ei ole asiasta omaa kokemusta.
Vuokra-asunnon löytämiseen malttia. Epätoivoinen tilanne johtaa helposti vääriin päätöksiin. Kokemusta on… Totuus on, että hyvää vuokra-asuntoa voi olla hyvin vaikea löytää. Tsemppiä!
11.12.2013
Ostin uuden television.Avattuani pakkauksen kotona ,totesin sen haisevan (!).Se on ollut meillä n. 3 viikkoa ja haisee edelleen,siis koko ajan eikä vain päällä ollessaan.Mitähän voisin tehdä? Haju on kemikaalin tms.
11.12.2013
Voi ei, itse ostin uuden tietokoneen pari kuukautta sitten. Ja kyllä sekin haisi! Telkkarille ei oikein voi tehdä mitään. Toivottavasti haju haihtuu, mutta voi siinä mennä kauankin.
11.12.2013
Ostin kirpparilta lakanan aikomuksenani käyttää sitä ompelumateriaalina.Totesin pesun ja kuivatuksen jälkeen sen haisevan edelleen ilmeisesti jollekin pesu/huuhteluaineelle.Haju oli tosi voimakas.Tuuletin lakanaa ulkona useita kuukausia (!) mutta haju ei lähtenyt pois.Oli pakko hävittää se kokonaan.Olen huomannut mm.että joidenkin kaupungilla vastaantulevien ihmisten mukana leviää sama tuoksu (lue haju).Olen vain ihmetellyt,että paljonko sitä ainetta jää vaatteisiin ja miten ihmiset voi elää ja pysyä terveinä sellaisessa kemikaalipöllyssä.Ja miten paljon ainetta kulkeutuu jätevesiin ja sitä kautta mm. Itämereen asti.
28.12.2013
[…] täyspuuta, mikä on minulle tärkeää. Kerroin materiaalivalintojen vaikutuksesta sisustuksessa tässä kirjoituksessani. Sänky oli lisäksi helppo […]
28.12.2013
[…] Tässä vielä linkki ensimmäiseen Ekoasumishaaste-kirjoitukseen. […]
31.12.2013
Olen toisinaan ihmetellyt miksi raksamiehillä on niin surkeat nenät. Pari tuttua on rakennusmiehiä, toisella jopa oma firma. Molempien kodeissa on kosteusvauriot! Inhottaa kyläillä tämän toisen luona sillä joka kyläreissun jälkeen vaatteet haisee! 🙁 Onneksi siis edes eräällä arkkitehdillä on toimiva nenä! 😀
2.4.2014
Hei ja kiitos kirjoituksestasi! Teimme juuri asuntotarjouksen 70-luvulla rakennetusta rivitalohuoneistosta. Mietimme sisäilmatutkimuksen suorittamista kosteusmittauksen lisäksi, mutta päätimme luopua siitä. Kirjoituksesi perusteella asia taas mietityttää. Huoneistossa on mm. vanhaa muovimattoa ja sisätilaremonttiaikeet ovat tulevaisuudessa. Toivon varaan jää, että sisäilma on hyvää ja vauvamme ei altistu haitallisille kemikaaleille.
Kirjoituksessasi on kuva matosta. Minkä valmistajan tämä matto on ja mitkä ovat materiaalit? 🙂
2.4.2014
Matto on Catalinan, 50% villa ja 50% sisal. Sisäilmanäytteiden otto ei sinänsä kerro mitään. Tärkeintä olisi kartoittaa rakenteet, niiden toimivuus ja riskit sisäilmalle..
3.4.2014
Kiitos vastauksestasi! Aihe on todella mielenkiintoinen vaikka itselläni ei ole mitään allergioita tai altistuksia. Silti kaihdan hajustettuja pesuaineita, hajuvesiä sekä muuta hajustettua kosmetiikkaa. Sen sijaan ihanalta tuoksuu omaan nenään mökin rannasta poimittu rantaminttu tai metsässä kasvava suopursu auringonpaisteella… 🙂
Tekstiileistä sen verran, että tekstiilivärit ja värjäämiseen käytettävät apuaineet ovat myrkyllisiä. Musta väri on kaikista pahin, koska siihen on käytetty eniten väri- ja apuaineita. Lapsilla ei pitäisi koskaan laittaa ihoa vasten tummaksi värjättyjä tekstiilejä. Painovärit eivät ole niin haitallisia ja ne ovat (yleensä) vaatteen ulkopinnalla.
Mukavaa kevättä!
12.5.2014
[…] Huomenta Suomessa: Sisäilman laatu ja Ekovinkit keittöön. Ekoasumishaasteen blogikirjoitukset sisäilman laadusta ja siivouskaapista ja […]
3.7.2014
Hyvä että näitä sisä-ilma ongelmia tulee enemmän julkisuuteen. Itse olen alkanut oireilla jo 15v sitten ja piti olla vaan hiljaa ja asiaa hyssyteltiin kunnes työpaikalta löytyi asbestia ja yksi sai keuhkoastman.Haistan sisäilmasta aika nopeasti jos kaikki ei ole kunnossa,ja alan yleensä oireilemaan noin 3h kuluttua jos jtk on. Tällä hetkellä olen raskaana ja joudun menemään muutamaksi viikoksi toiseen työpisteeseen jossa olen oireillut pahasti joka kerta. Olen huolissani onko tästä sikiölle haittaa.? Osaako joku sanoa?
3.7.2014
Voi ei! Yritä välttää altistumista, varsinkin raskaana. Jos kyseessä on homevaurio, mikrobeiden tuottamat toksiinit voivat kyllä vaikuttaa sikiöön. Monet toksiinit ovat rasvaliukoisia ja imeytyvät elimistöön ihon läpi. Ja tietenkin myös infektioriski kasvaa, kun altistuu mikrobeille. Yritä minimoida altistusaika, jos et voi kokonaan kieltäytyä olemasta tilassa, jossa oireilet.
3.7.2014
Kiitos vastauksesta,näin kyllä teen. Työnantajalla ei ole toista toimipistettä tarjota, joten jos ja kun oireet taas alkavat haen sairaslomaa.Aurinkoa ja iloa ja kiitos ihanasta blogistasi <3
3.7.2014
Hyvä! Aurinkoa myös!
9.1.2015
Hei. Luin tätä juttuasi ja tuli mieleen kysyä, että jos suunnittelee uuden lattian laittamista, niin mikä olisi turvallisin vaihtoehto kun näitä herkistymisiä on….?
Kiitos 🙂
9.1.2015
Itse laittaisin
1)joutsenmerkityn lattiamateriaalin,
2) parketin, mutta pyytäisin tiedot käytetystä liimasta
3) täyspuulattian (talvikaadetusta puusta, jossa ei ole homeenestoaineita
4) kivilattia tai klinkkeri (+vähäpäästöinen kiinnitys- ja saumalaasti)
Kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja!
13.3.2017
[…] opettaa aivot pois ylireagoinnista erilaisille altisteille. Itselläni on haasteena muun muassa monikemikaaliyliherkkyys (MCS) ja homeyliherkkyys, joista olenkin teille monta vuotta tänne kirjo… Näiden lisäksi minulla on muutama ruokayliherkkyys, kuten gluteeniyliherkkyys ja […]
8.5.2017
[…] vasta menetelmän aloitettuani, että minulla onkin paljon muutakin työstettävää kuin ongelma (MCS eli monikemikaaliyliherkkyys), johon alunperin lähdin hakemaan apua. Tässä muutama esimerkki […]
17.10.2017
Rohkenen laittaa tänne kysymyksen, vaikka vanha postaus onkin (mutta tänäkin päivänä niin ajankohtainen aihe).
Etsinnässä sänky lapselle. Olisikohan vinkkiä miatä löytäisi? Kaksi Ikean sönkyä (toinen oli ilmeisesti mdf ja toinen metallisänky) kokeiltu, mutta molemmat aiheuttavat minulle ja pojalle vaihtelevia oireita (kielen kirvely, pahoinvoinnin ja närästyksen tunne kurkussa jne.). Tämä on enimmikseen perintöhuonekaluilla sisustetussa kodissamme ensimmäinen kerta oireiden kokemisesta, mutt meillä molemmilla taustalla altistumista töissä ja koulussa huonolle sisäilmalle, joita on tutkittu, mutta syitä ei ole löydetty.
Kaikki vinkit mistä löytää mahdollisimman vähäpäästöisiä huonekaluja otetaan kiitollisena vastaan 🙂
19.10.2017
Meille tuli lopulta Hästens. Kallishan se on, mutta hyvä ollut. Suosittelen kyllä DNRS-ohjelmaa myös teille molemmille!