Keskittymistä vaativalla näpertelyllä saadaan viikonlopun sekoilut nippuun.
Kädentaitodot eli näpertely on rikkaus, jonka haluan välittää lapsilleni. Ystäväni Lauran tytär esitteli meille Tallinnan matkalla kuminauharannekkeiden maailman.
Viisivuotiaamme on nyt muutaman viikon näperrellyt rannekkeita. Koruja on jaeltu ystäville ja naapureille.
Tässä pikaohje:
- Aloituksessa laitetaan yksi kumilenkki kahdeksikoksi
- Kahdeksikon päälle laitetaan kaksi lenkkiä
- Kahdeksikon silmukat vedetään keskelle päällä olevien lenkkien yli
- Tämän jälkeen laitetaan uusi lenkki lenkki ja vedetään alimman (tässä tapauksessa violetin nauhan reunat taas yli)
- Toistetaan kunnes pötkylä on halutun pituinen
- Ranneke päätellään muovikoukuilla
Korujen punominen on erittäin sopivaa puuhaa vaikkapa sunnuntai-iltoihin, kun viikonlopun sekoilu alkaa kyllästyttää.
Ja miten hölmö olinkaan, kun ajattelin, että ei poikaa varmaankaan virkkaaminen sentään kiinnosta. Mutta eivät nykyajan pullamössölapset tiedä paljoakaan. Edes perinteiset sukupuoliroolit eivät ole selvillä. Naisten kuuluu virkata, isille jää halkojen hakkaaminen.
Rannekkeet on tältä päivältä päätelty, nyt on viikon vuoro.
22.1.2015
Mää luulin otsikon perusteella, että kumisaapaskoru.
3.2.2015
[…] Kirjoitin muutama viikko sitten suosituista kuminauhakoruista. […]