Sain ystävältäni Riikka Pulkkisen lainaan. Totta-romaani on ensimmäinen kirjallisuutta koskeva lisäys ”Ensimmäinen _______ vauvan syntymän jälkeen” -listallani.
Se oli mukaansatempaava (toisin sanottuna sain luettua loppuun). Välillä ihailin ja välillä ihmettelin jatkuvaa runollisten vertauskuvien käyttöä. Tuli sellainen tunne, että jokaisen sivun tarkoitus oli kannustaa kirjoittajaa: ”Hyvä, hyvä, hieno huomio, jatka vaan kertomista.”
Tarina oli silti minusta hieno ja hahmot myös. Lauantaina tartuin seuraavaan Pulkkiseen. ”Raja” tuli vastaan. Se kulki puolessa välissä kirjaa. Kun kahdella peräkkäisellä aukeamalla kuvailtiin, kuinka ”tunne valahtaa nivusiin” ja sitten vielä ”tunne valahti vatsaan”, minulla valahti käsistä kirja.
Kipin kapin menin kirjastoon. Käteeni sattui Tuomas Kyrön hieno, hauska, karu ja osuva ”Kerjäläinen ja jänis”. Rivien välistä loimuaa rakkaus tätä hullua maailmaa kohtaan. Vaikka kaikki olisi päin peetä, väärin ja huonosti, silti on niin paljon kaunista tässä kaaoksessa.
Tekee mieli lukea, ajatella ja kirjoittaa. Nyt sitä saakin, nimittäin olla sisällä ja lukea. Sillä pilkkuja on jälleen muuallakin, kuin lauseiden välissä. Vesirokko vaihtoi omistajaa ja vauvani on kuosia ”Polka dot”.
Share This
11.6.2012
No johan nyt on pilkkua kerrakseen. Mutta nyt kun molemmat lapset sen sairastavat niin sitten se on sairastettu.
Parantukaa pian!
Ps. pojat 2v. ja 4v. kummallakaan ei ole rokkoa ollut. :/
13.6.2012
Ihanainen Maria! Tosiaan tykkään sinusta, mutta en ole yhtään kiinnostunut miehesi levystä, enkä hänestä muutenkaa. Voi olla ihan ok ukko, mutta en vaan tykkää hänestä. Tovottavasti saadaan kuulla SINUSTA ja muksuista jatkossakin:)
14.6.2012
Hei
Piti vain sanoa, että sulla on aivan ihana kirjoitustyyli, hauska ja osuva! Keep calm and carry on!
18.6.2012
Olen myös lukenut molemmat Riikka pulkkisen kirjat ja mulle tuli tismalleen samanlainen tunne kirjoista(runolliset vertauskuvat).
Jos sinulla on aikaa lukea, niin suosittelen Kjell Westöä, jos et ole vielä hänen kirjojaan lukenut. Luin ekana kirjana häneltä ”Älä käy yöhön yksin” ja sen jälkeen ”Missä kuljimme kerran”. Molemmista pidin kovasti, kieli on kaunista.
26.6.2012
Hei Maria!
Mä ihastuin sun aitouteen ja sellaiseen tavallaan ”pikkutyttömäiseen” olemukseen jo Iholla-sarjassa. Olet kerrassaan ihastuttava persoona, sinut olisi mahtavaa tuntea.
Nyt kun löysin blogisi ja luin päivän aikana kaikki tekstisi, aina kun ehdin, luin ainakin yhden. Kirjoitustyylisi saa haluamaan lukea lisää ja lisää. Hienoa teksiä, jatka samaan malliin!
Ja aivan mahtavaa kesää koko teidän perheelle! 🙂
22.6.2013
Kyröä on ollut hauska seurata Hyvissä ja huonoissa uutisissa, ja voin uskoa että kirjallisuutensa on myös taitavaa. Lainasin jokin aika sitten kirjansa ”Liitto”(muuta häneltä ei kyseisessä kirjastossa ollut tarjolla), mutta arvatenkaan en vielä ole edes aloittanut. Laitoin muistiin myös tuon ”hieno, hauska, karu ja osuva”:n, kiitos.