Meillä kävi unikonsultti – Ajatuksia lempeästä unikoulusta

Kaupallinen yhteistyö Sleepy.fi

Olen kahden vauvan kanssa nukkunut ensimmäisen vauvavuoden surkeasti. Ensimmäiset kolme, neljä kuukautta vauvat ovat nukkuneet hyvin ollakseen pieniä vauvoja. Meillä ei siis pienet vauvat koskaan itkeneet yöllä, vaan vauvat ovat vain kolmesta viiden tunnin välein heränneet syömään.

En ole ensimmäisinä vauvakuukausina myöskään tuntenut itseäni niin kovin väsyneeksi katkonaisista unista huolimatta. Todennäköisesti tähän on ollut syynä se, että synnytyksen jälkeen äiti on täynnä oksitosiinia ja muita raskaushormoneja, jotka tuo supervoimia.

Nyt kolmannen kanssa olen tarkkaillut tuntemuksiani ja oppinut tarkastelemaan myös ulkopuolelta. Muutamia kertoja ja vauva nukkui jo ihania kahdeksan tunnin pätkiä. Huomasin, että siinä neljän, viiden kuukauden tienoilla vauvan uni alkoi huonota. Myös omat stressitasoni nousivat ja uneni muuttui pinnallisemmaksi. Päivisin olin ärtyneempi ja iltaisin stressikuorma aiheutti satunnaisia nukahtamisvaikeuksia.

Kompensoin väsymystä juomalla aamuisin ja päivisin kahvia, joka todennäköisesti vaikutti taas vauvan uneen sitä huonontavasti. Vauvan alkaessa tehdä hampaita heräilimme pahimmillaan koko yön viidentoista minuutin – puolen tunnin välein. Vaikka hampaat puhkesivat, ei vauvan unirytmi palautunut.

Ja vaikka olen sitä mieltä, että vauvantahtinen kasvatus on oikein hyvä ajatus, ei viidentoista minuutin unirytmi ole luonnollista tai mitään, mistä vauva hyötyisi. Oli aika kutsua unikonsultti.

Unikonsultointi omassa kodissa

Sleepy-unikonsultti Maria saapui meille ja haastatteli minua. Kerroin hänelle kaiken mahdollisen unirytmistämme, vauvan heräilyistä ja perheemme tavoista. Kävi ilmi, että olin omalla muka lapsentahtisella kasvatustyylilläni tehnyt kaikki mahdolliset teot, joilla olin ohjannut vauvan unirytmin väärään suuntaan. Vauvahan oli jo kolmikuisena välillä luonnostaan nukkunut kahdeksan tunnin pätkiä, joten tiesin, että vauva on kykenevä nukkumaan hyvin.

Mitä siis oli tapahtunut? Olin itse muun muassa liian innokkaalla imetystahdilla ja liian nopealla reagoimisella vauvan pieneenkin inahdukseen vienyt vauvalta mahdollisuuden nukahtaa itsenäisesti uudelleen. Kun tätä oli jatkunut pitkään, vauva oli todella hetkeksi unohtanut taidon, joka hänellä pikkuvauvana oli. Silloin vauva iltaisin nukahti aina itsekseen omaan sänkyyn.

Sain myös kuulla, että monet muut pienet valinnat, sängyn mallista, sisustuksesta, vauvan yöpuvun valinnasta päiväunirytmiin ja vauvan nukkumaanmenoaikaan olivat vaikuttaneet vauvan uneen.

Tavallaan oli kiva kuulla, että niin paljon oli pielessä. Tiesin että jotain oli tehtävissä!

Unikoulu eli lempeä nukkumaanopettelu käytännössä – Kummitäti astuu kuvaan

Tirautin onnen ja helpotuksen kyyneleet, kun Maria kertoi toimintasuunnitelman ja että ensimmäinen askel olisi laittaa vauva nukkumaan paljon aikaisemmin. Olin suorastaan hyvin loppu ja puolisokin oli valvonut useita öitä vauvan kanssa. Minua mietitytti, miten saisimme unikoulun toteutettua käytännössä.

Paras ystäväni ja lasten kummitäti Oona lupautui tulemaan meille kotiin pitämään unikoulua. En voi tarpeeksi kiittää. Oona valvoi siis kaksi yötä vauvamme vieressä ja toteutti lempeää unikoulua Sleepyn malliin. Ensimmäisenä yönä Oona oli käynyt monta kertaa auttamassa pienen uudelleen uneen, mutta uskokaa tai älkää, toisena yönä vauva nukkui samantien yhdeksän tuntia putkeen. Sinä yönä minäkin nukuin seitsemästä neljään ja oloni oli kuin uudelleensyntynyt.

Unikoulun hedelmät ja takapakki

Unikoulua seuraavana aamuna laitoimme pitkän ääniviestin Maria-unikonsultille. Oona raportoi jokaisen heräämisen ja yön tapahtumat. Saimme lisäohjeita. Olin ollut niin univelassa kun Maria oli meillä kotona pitämässä konsultaatiota, että oli todella hyvä että sain lähettää Marialle vielä tarkentavia kysymyksiä päivien ja viikkojen mittaan, esimerkiksi kun vauva oli nukahtanut väärään aikaan päiväunille tai olikin jo nukahtamaisillaan yöunille liian aikaisin.

Näiden kahden unikouluyön jälkeen vauva nukkui monta viikkoa kahdeksasta yhdeksään tuntia yössä yhteen menoon ja sen jälkeen vielä kolme tuntia aamuun asti.

Kun vauvalle puhkesi kaksi isoa ylähammasta unihommat ottivat pariksi viikoksi isosti takapakkia. Oli kuitenkin helpottavaa tietää, että takataskussa on työkalut unisyklin palauttamiseksi. On kuitenkin tunnustettava, että unikoulun ohjeiden noudattaminen on varsin vaativaa, varsinkin jos itse on yliväsynyt. Väsyneenä sitä helposti antaa periksi ja nukuttaa vauvan imettämällä, vaikka tietää että se ei ole tarpeen eikä auta vauvan unitaitojen oppimisessa. Muutaman kerran olen päättänyt illalla, että noudatan unikoulua, mutta olenkin havahtunut rinta vauvan suussa vain muutaman tunnin päästä nukkumaanmenoajasta, jolloin meidän kaikkien pitäisi vielä nukkua.

Tietoa unesta aiemmin!

Jos voisin jotain tehdä toisin, olisin ottanut selvää näistä uniasioista jo huomattavasti ennen kuin ongelmat ilmaantuivat. Unikoulun logiikka on todella järkeenkäypä ja se varmasti tukee vauvan luontaista kehitystä. Uskon, että parhaimman tuloksen saa kun tässä noudattaisi vauvan herkkyyskautta. Meidän tapauksessa se oli kun vauva alkoi luonnostaan nukkua pidempiä unipätkiä. Jos minulla olisi tuolloin ollut avaimet, olisin voinut tukea vauvan omaa pyrkimystä pidempiin unipätkiin sen sijaan että häiritsen vauvaa ylireagoimalla.

Nyt vauva on kohta yhdeksänkuinen. Vauva menee nukkumaan kuuden ja seitsemän välillä illalla ja nukkuu aamukolmeen, jolloin imetän. Se että vauva menee nukkumaan aikaisin on ihanaa. Saan tarpeeksi omaa aikaa, ja nytkin kirjoitan tätä jo vauvan mentyä yöunille.

Seuraavan kerran vauva herää yleensä viiden ja kuuden välillä. Joskus heräämme jo silloin tai nukumme vielä hetken. Olen todella tyytyväinen tämähetkiseen unirytmiin. Saan nukutttua tarpeeksi, kunhan menen nukkumaan viimeistään yhdeksältä. Tietenkin olisi kiva ajatus laittaa vauva nukkumaan myöhemmin ja nukkua myöhään. Mutta huomaan, että oma uneni on huomattavasti syvempää ja parempaa, kun menen nukkumaan aikaisin.

Unikonsultin mielestä pian olisi jo hyvä aika vähentää yöimetystä. Tiedän, että senkin aika on ihan pian. Viime yönä vauva tekikin uniennätyksen ja heräsi maidolle ensimmäisen kerran vasta vaille viisi.

Kuvat Oona Louhivaara