Heti alkuun: muista osallistua arvontaan!
Vanhemmuus on välillä todella pelottavaa. Yritin kuvailla irti päästämisen pelkoa uusimmassa kolumnissani, joka on siinä aidossa Kaksplussan paperiversiossa. Pääset lukemaan kolumin tästä linkistä:
Maria Nordinin kolumni: Lapsesta pitää päästää irti, vaikka pelottaa
Mietin, että miksi meidän sukupolven vanhemmille irtipäästäminen tuntuu olevan vaikeampaa kuin edeltäneille sukupolville. Yritin kysellä äidiltäni, miltä hänestä tuntui päästää minut koulutielle seitsemänvuotiaana, eikä hän muista kokeneensa vastaavaa ahdistusta kuin minä.
Missä vika?
Työn alla on seuraava kolumni. Olisiko vinkkejä aiheista?
