Sain kurssilaiselta viestin, jonka haluan jakaa teillekin.
Ennen kun luet tekstin, muistutan, että se että jostain sairaudesta voi parantua, ei tee siitä yhtään sen epätodellisempaa. Sairastuminen ei ole kenenkään oma valinta tai syy. Sisäilmasairauden, kemikaaliyliherkkyyden ja homeyliherkkyyden oireet ovat täysin todellisia voivat olla hyvin vakavia. Omasta kokemuksestani tiedän, miten paljon kyseiset sairaudet vaikuttavat arkeen ja elämänlaatuun.
Kun itse kärsin ympäristöyliherkkyyden oireista, olin varsin tyytyväinen siihen rajoitettuun elämään, jota elin. Ajattelin, että oireilu on oikeastaan kehon viisautta, jonka ansiosta osaan välttää ”huonoja tiloja”. Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Yliherkkyyksien kohdalla kehon reaktio on epäsuhdassa ympäristön altisteen vaarallisuuden kanssa.
Jokaiselle sairastuneelle haluan tällä tuoda toivoa ja rohkeutta unelmoida yli omien sen hetkisten rajoitusten. Sisäilmasairaudesta on mahdollista parantua!
Seuraavan tekstin on kirjoittanut verkkokurssini menetelmää harjoittamalla ympäristöyliherkkyydestä parantunut Kerttu.
Sisäilmasairaudesta voi parantua
Jouduin vuonna 2016 kahteen kolariin, 5 kuukauden sisällä. Ensimmäisessä kolarissa 2 autoa ajoi perääni ja toisessa peura hyppäsi konepellille.
Huonoa tuuria tosiaan!
Olin vasta toipumassa ensimmäisestä kolarista kun tuli toinen. Olimme ostaneet isoäitini vanhan rintamamiestalon ja kolareiden aikaan oli remonttivaihe menossa. Ikäväksemme rakas isoäitini nukkui pois ennen kun saimme kotimme valmiiksi, eli elämässä oli monenlaista stressiä. Oli sairauslomaa ja kun palasin töihin, sain voimakkaat oireet työpaikan sisäilmasta.
Jouduin jäämään pois työstäni kun työnantajalla ei ollut tarjota muuta paikkaa, jossa voisin työskennellä. Pääsin työkokeiluun, olin vuoden eläkkeellä ja nyt työttömänä.
Olen saanut monenlaista hoitoa, fysioterapiaa, akupunktiota jne.jne.
Rahaa on mennyt valtavasti!
Oireeni oli tosi voimakkaat ja elämä raskasta. Kävin vain tietyissä kaupoissa ja aina kotiin tullessa vaatteet pesuun, suihkuun, höyryhengitystä ja nenäkannun käyttöä. Sain oireita myös muiden ihmisten kantamista altisteista ja se aiheutti lukkiutumista kotiin. Sain oireita miehestäni hänen tullessa töistä kotiin. Mieheni ”joutui” myös heti kotiin tullessa suihkuun ja vaihtoi vaatteet. Käydessäni kaupassa jossa sain oireita, olo oli pois lähtiessä niin huono että autossa melkein oksensin!
Näiltä osin tilanne muuttui tosi nopeasti treenin aloitettuani! Olo on ihan uskomaton: miten joku voi ymmärtää mitä koen, ja antaa vielä keinon parantua tästä!
Myös koiranikin käytös muuttui! Pikkukaveri on ollut rakas tuki näinä vaikeina aikoina, mutta valitettavasti oireili myös. Nuoli ja jyrsi kovasti tassujaan ja ihmettelimme mitä niissä on kun mitään ei näy.
Yhtäkkiä tajusin, että treenin myötä tassujen nuoleminen on vähentynyt! Joten kiitos myös hänen puolestaan! Iso kiitos kuuluu myös miehelleni joka on ymmärtänyt ja tukenut näinä vaikeina aikoina! Nyt hänellä aikomus aloittaa treeni ja kokeilla omiin haasteisiinsa (reuma).
Huomaan joissain ihmisissä vastustusta/ihmetystä kurssia kohtaan ja vähättelyä että ” mikä ihmeen aivotreeni!?”
Tätä ei tosiaan moni usko ellei itse kokeile!
Kerttu
