Kolme äidin pelkoa

En tiedä mikä minussa on vialla, mutta minulla on kamala tarve tutkia pelottavia asioita. Haluan ymmärtää kauheutta, surua ja hirveitä kohtaloita. Haluan kokeilla uskallanko katsoa, uskallanko tuntea. Olen positiivis-pessimistinen. Ajattelen, että jos etukäteen pelkään jotain asiaa, on minulla pienempi todennäköisyys kohdata se. Esimerkiksi koko lapsuuteni olin varma, että kuolen lapsena. Ajattelin, että pelko suojelee minua...

Opet on parhaita!

Tämä menee taas joulujuttujen puolelle, mutta minkä sille mahtaa, että meidän lapsilla on maailman parhaat leikkikouluopettajat ja -avustajat. Ja niille pitäisi nyt keksiä joululahjat kiitokseksi kuluneesta syksystä. Lapset ovat eri ryhmissä ja molemmissa ryhmissä on kaksi opettajaa. Lisäksi koulussa on yksi suomenkielen opettaja. Jokaiselle viidelle pitäisi keksiä lahja. Ja minulta puuttuu juuri viisi lahjaideaa!...

Movember

Viiksienkasvatustempaus movember sai minut myötätuntoiseksi. Minäkin haluan karvoituksellani muistuttaa, että miesten tulee pitää huolta terveydestään! Mutta voihan himpura. Naisten karvoitushan on tabu. Viimeaikoina on puhuttu paljon siitä, miten äidin suhtautuminen omaan ulkonäköönsä vaikuttaa tyttärenkin minäkuvaan. Moni on tullut siihen tulokseen, että ainakin vähentää liikakiloistaan ja ulkonäöstään nurisemista lastensa kuullen. Ehkä jopa lopettaa sen. Onhan...

Varaslähdöt

Aamulla polkaisin laatikkopyörän leikkikoulun pihaan läpi märän asfaltin ja naamaan läiskyvien lehtien. Erona viime syksyn arkiaamuihin on, että kyydissä oli kaksi leikkikoululaista. Pikkusisko ei vilkutakaan hyviä päiviä luokkaan jäävälle veljelleen, vaan jää tarhatossut jalassa omaan luokkaansa ruokkimaan valtavaa Sam-nimistä kilpikonnaa. (Tytön ryhmän luokassa on oikea, elävä kilpikonna!) Kaksivuotias tyttömme aloitti kuukausi sitten saman leikkikoulun,...

Puuhääpäivää

Lapset ovat hassuja sekoillessaan sanojen kanssa. Pihan lapsilla on vakiopiilo pihakoivun takana. Laskin kymmeneen, kaikki olivat kadonneet. Kun huhuilin, kuului pusikosta ”Me ollaan täällä aviopiilossa!”. Vai niin. Meille kelpaa vakioliitto. Niinkin vakiintunutta menoa tämä on, että vietämme tänään puuhääpäivää. Merkkipäivän juhliminen taitaa rajoittua aamupusuun, sillä puolisoni on harjoittelemassa miehisiä kriisejä. Näytelmän nimi on Lähes...

Viimeinen vaippahousu

    Olen lauantaina kolmekymmentä. Olen naimisissa, minulla on kaksi lasta. On ihana koti ja ura, joka vie yllättäville poluille. Aineksia kolmenkympin kriisin en näin ollen saa kasaan. Olen tosi tyytyväinen kaikkeen juuri NYT. Olisiko siinä kriisin itua? Mikään ei pysy näin. Kakarat, liian nopeasti kasvavat! Kohta meidän perheessä ei ole enää pienenpienten, oikein...

Iltakävely

Tuntuu, että näin olisi ollut ikuisuuden. Ajatus siitä, että pieninkin lapsista irtaantuu minusta, tuntuu epätodelliselta ja niin kaukaiselta. Mutta tiedän, että joku kaunis päivä en enää olekaan lapsen maailmaa kannatteleva monitoimikone. Kun esikoinen oli kolmeviikkoinen en voinut kuvitella, että jaksaisin kantaa häntä sinne tänne vielä kymmenen kiloa painavampanakin. Äitiys on parhaimmillaan vahvistava kokemus: niin mielen kuin...

Puuttuva pyörä

Aaaaaargh!!! Katsoin aamulla ikkunasta ulos ihastellakseni ihanaa, puhdistavaa kevätsadetta. Mutta sainkin huomata, että viimeisten lumikinosten lisäksi polkupyöräni oli hävinnyt. Tein jo rikosilmoituksen ja jään odottamaan vakuutuspäätöstä. Silti harmittaa ja ärsyttää. Toisaalta ehkä nyt voin hyvillä mielin ostaa laatikkopyörän. Mistä? Mikä malli? Tavarapyörää tulen tarvitsemaan mukuloiden kuskaamisen lisäksi puutarhajuttujen kuljettamiseen. Nyt se on varmaa, seuraava arkkitehtuurikasvatusprojektini...

Vitsaa mulle!

Kärsimysnäytelmä on alkanut. Ensimmäisessä kohtauksessa olen juuri kaivanut makkarin kynnyksen väliin jumittuneen edellisvuotisen pääsiäismunayllätyksen jalan. Nyt lapset haahuilevat etsien pääsiäispupun piiloittamaa suklaamunaa. ”Lämmintä, lämpenee, polttaa”. Muna löytyy. Käärö avataan. Äidin omatunto korventuu ruvelle. Viime vuonna lupasin, etten enää ikinä osta yhtään ”pääsiäispettymysmunaa” tai ”pääsiäiskärsimysmunaa”. Rikoin lupaukseni. Hävettää. Söin neljäsosan lasten munasta. Suklaa oli syntisen...

Terapiassa

  Oletteko kuunnelleet lastenne kanssa Pikku Kakkosen Radioasemaa? Se on niin ihana! Poikamme kuuntelee sitä lähes aina ennen nukkumaanmenoa (siis silloin kun pikkusisko huutaa ja rääkyy ja muuten vaan sekoilee nukkejen ja peittojen kanssa). Eilen huomasin, että poika osaa radioaseman jutut ulkoa ihan sanalleen ja samoilla äänenpainoilla jo muutaman kuuntelukerran jälkeen. Tänään ennen nukkumaanmenoa ehdotin,...

Scroll to top