
Muutama päivä sitten vaihdoimme maisemia ja lähdimme autokuskin (majatalon pitäjän poika kuskasi meitä koko viikon ajan tarpeen mukaan) kyydissä Krabin Klong Muangilta viereiseen maakuntaan Ko Kho Khao -nimiselle saarelle. Suomalaiset tuttavat, jotka meidän oli määrä tavata Khao Lakissa olivat kuitenkin myöhässä tapaamisestamme, sillä heidän lentonsa myöhästyi. Aikaa oli tuhlattavaksi, joten sanoin autokuskillemme, että hän voisi pysähtyä, jos näkisi jotain kiinnostavaa matkan varrella.
Phan Ngan kyläpahasen kohdalla ajoimme norsukyltin ohi. Kuljettajamme teki seuraavassa hetkessä U-käännöksen ja jo pian olimme Phang Ngan Elephant Parkin pihalla. Tunsin piston sydämessäni, en kai nyt olisi matkalla tukemaan viisaiden eläinten kaltoinkohtelua?
Alue näytti erittäin siistille ja jo autosta näimme kaksi lapsinorsua, jotka olivat omassa aitauksessaan. Ostimme tertun banaaneja ja kuski tulkkasi, että banaaneja saisi antaa aitauksen kolmivuotiaille norsuille. Syötimme norsuja, jotka pelkäsivät välillämme olevaa sähköaitaa aivan yhtä paljon kuin me.
Pian norsujen hoitaja tuli ja avasi sähköaidan portin. Hoitajat ohjeistivat norsuja ja norsut juoksivat lampeen. Lammessa hoitajat uivat norsujen kanssa. Myös jotkut intialaiset turistit vaihtoivat päälleen uimapuvut. He saivat harjata norsuja ja pestä niiden hampaat. Vastapalvelukseksi norsut suihukuttivat kärsillään vettä turistien päälle.
Minä, lapset ja thaimaalainen autokuskimme ihmettelimme touhua alle puoli tuntia ja sen jälkeen lähdimme pois. Mennessämme saimme silittää suuren pilkukkaan norsun kärsää. Tämän jälkeen me jatkoimme matkaa ja suuri norsu lähti viidakkopolulle englantilainen turisti selässään.
Seuraavaan majapaikkaamme asetuttua aloin etsiä tietoa kyseisestä norsupuistosta. Löysin saitin, jolla on listattu Thaimaan viisi eettisintä norsupuistooa. Phang Ngan Elephant Park oli listan uusin tulokas. Paikka on aloittanut elämystoiminnan vasta muutama vuosi sitten. Paikka on alunperin ollut työnorsujen suojapaikka, jossa kovia kokeneet norsut ovat saaneet viettää leppoisia päiviä. Nykyään perheyritys järjestää myös norsuelämyksiä: valittavana on puolen päivän tai koko päivän kestävät elämykset.
Tämä selittääkin, miksi meitä ei rahastettu ollenkaan käynnistämme! Paikka ei varsinaisesti ole avoin satunnaisille vierailijoille. Pitäjät olivat kuitenkin ystävällisiä tällaisia ex-tempore -piipahtajia kohtaan. Vaikka kyseessä on paikka, jossa eläimiä kohdellaan huomattavan hyvin, en ehkä olisi tullut muuten menneeksi paikkaan, sillä en ole kiinnostunut ostamaan tuollaista monituntista elefanttielämystä. Meille eläinten näkeminen riitti. Jos kuitenkin välttämättä haluaa mennä norsuelämykseen, niin tämä on kai kohtalaisen hyvä vaihtoehto. Itse menisin mieluummin mieluummin kokeilemaan onneani johonkin kansallispuistoon, jos vaikka sattuisin näkemään vapaina vaeltavia villinorsuja.
Automatkalla poika oli alakuloinen. Kysyin mikä häntä painaa. Lapsi vastasi että hän pitää norsuista, mutta vielä enemmän silloin kun ne ovat vapaina luonnossa.
Menisitkö sinä ratsastamaan elefantilla?
11.1.2017
En menisi, sillä olen ihanan Fidelinne kanssa tismalleen samaa mieltä:)
13.1.2017
Asia taitaa olla kaukana eettisyydestä, koska heilläkin on käytössä tuo ”piikkityökalu”.
19.1.2017
ikävä kyllä toi minihakku miehen kädessä pilaa kyllä eettisen elämyksen… sillä ne pitää valtaa norsuparoille
13.6.2017
[…] juttujani kosmetiikasta ja Thaimaasta: Kosmetiikkaa tropiikkiin Eettisiä elefanttielämyksiä Thaimaassa Myrkyllinen tuhatjalkainen pisti lastani Resepti terveeseen lomaan: bungalowi ja merituuli Hiiltä […]