Olen käynyt avannossa jo vuosia. Ensimmäset vuodet kävin yläkerran naapurini kanssa. Hän opetti minulle ”villin” avantouinnin salat. Kävimme monia kertoja avannossa niin että kävelimme rannalle, heitimme vaatteet pois ja hyppäsimme mereen. Myöhemmin pääsin hänen vieraanaan avantoon seuran uimaseuran pukukoppia käyttäen.
Tänä vuonna olen ihastunut Uunisaaren aamusauna + avanto -konseptiin, jään usein saaren kahvilaan vielä aamupalalle saunan ja avannon jälkeen. Tämän helpommaksi avantouinti ei muutu.
Kuitenkin moni on kysellyt käytännön vinkkejä avantoon. Tässä parhaat:
Ota avantoon mukaan:
- pyyhe
- uikkari (ei aina todellakaan välttämätön)
- kylpytakki
- pipo ja hanskat
- uimatossut tai villasukat
Jos mahdollista itse uisin mieluiten ilman uimapukua. Jos olet siis omalla rannalla, jätä uimapuku pois. Jos pukuhuonesta tai saunasta on matkaa rannalle on kylpytakki on kiva, muttei kuitenkaan välttämätön. Matka pukukopista avantoon kannattaa ottaa pienenä haasteena, jossa harjoitetaan mielenhallintaa. Varsinkin tuulisella säällä ja jäisessä sateessa kylpytakki on kuitenkin aika mukava.
Myös pipo ja hanskat on hyvä olla, jos lämpötila on alle -5C astetta. Ne kuitenkin jätetään päälle veteen mennessä. Hanskoista voi olla kovasti hyötyä, jos uimaportaiden tai laiturin kaide on jäässä. Paljas, märkä käsi nimittäin voi tarttua kiinni jäiseen tankoon. Myös uimatossut ovat kätevät, mutta myös villasukat kelpaavat jalkaan avantoon. Nekin siis jätetään jalkaan uidessa tai kastautuessa.
Ennen avantoa
Itse tykkään mennä avantoon aamulla. Varsinkin nyt kun yöunet ovat silppua, tunnen herääväni avannossa. Käyn usein kevyissä löylyissä ennen saunaa, mutta sauna ei ole mitenkään välttämätön osa avantoa. Esimerkiksi jäämies Wim Hof ei ole erityisesti saunan ystävä. Mutta toisaalta, tiedän avantokonkareita, jotka nimenomaan rakastavat kovaa saunomista ennen avantoa. Itselleni käy kaikki. Kannattaa kokeilla, mikä sinulle sopii.
Yleensä ennen avantoon menoa teen Wim Hofin kehittämän hengitysharojituksen, joka saa veren todella kiertämään sormen- ja varpaiden päitä myöten. Suosittelenkin, että ennen avantoon menoa kehossa on sellainen lämmin, virtaava ja voimakas olo.
Hengitysharjoituksen näytän tällä videolla.
Avannossa
Menen avantoon sisulla. Avantoon mennessä kannattaa unohtaa kehon tuntemusten ja epäluuloisten ajatusten tarkkailu ja olla vain hetkessä. Itse asiassa tästä minän rakenteen hahmottamisesta on paljon hyötyä myös avannossa. Kylmä kannattaa ottaa vain tuntemuksena, jota voi tarkastella kuin ulkopuolelta.
Avantoon kannattaa mennä reippaasti, yhdellä kertaa. Jos jää pitkäksi aikaa pohdiskelemaan, jalkoja voi alkaa pakottamaan.
Kun rintakehä laskeutuu veden pinnan alle, keho saattaa yrittää haukkoa henkeä refleksinomaisesti. Tätäkin reaktiota kannattaa tarkastella ulkopuolelta ja ehkä jopa kyseenalaistaa se. Avannossa käymisessä ei ole kyse hätätilasta, johon pitäisi reagoida ja jollaisena keho hetkellisesti sen tulkitsee.
Kun pääsee alkujärkytyksen ohi, avannossa voikin olla ihan rennosti. Itse uin yleensä pienen kierroksen. Viikonlopppuna avannossa olikin lähemmäs yhdeksänkymmppinen rouva, joka vietti avannossa 20 minuuttia. Moni oli kuulema käynyt kysymässä, tarvitseeko hän apua päästäkseen pois. Ei. Rouva uiskenteli aivan rauhallisena ja kylmästä nauttien.
Itse en ole ihan vielä noin karaistunut, eikä avannossa ole tarkoitus ole kilpailla muiden kuin itsensä kanssa. Pikainenkin kastautuminen on oikein hyvä aloitus avantouinnille.
Avannossa voi siis pulahtaa, uida, jumpata, pulikoida, kahlata tai vaikka joogata tai sukellella.


Avannon jälkeen
Vedestä noustua minulle tuli ennen aina kamala kiire takaisin pukuhuoneeseen, mutta nykyään astelen takaisin ihan rauhallisesti. Itse pidän eniten siitä että avannossa käy kerran tai korkeintaan pari per kerta. Jos aion mennä uudestaan avantoon, saatan saunoa oikein kunnolla. Mutta jos olen lopettelemassa, otan vain sellaiset pienet kuivattelulöylyt.
Avannon jälkeen kannattaa ottaa vain pikainen lämmin suihku tai kevyt lämmittelysauna. Tosi hyvä vaihtoehto on myös jättää lopuksi kylmä ja laittaa vaatteet suoraan päälle.
Itämeressä uimisen jälkeen suihku on kuitenkin kiva, järviveden jättäisin mielelläni sen sijaan iholle. Uunisaaressa käyn viileähkössä suihkussa ja jos pesen hiukset, mukanani on tietenkin ympäristöystävällinen, aito Sopo-palasaippua.
Imetys tai raskaus ja avanto?
Itse kävin avannossa monta kertaa raskaana. Myöskään imettämistä en koe esteenä. Nykyään tiedetään, että kylmä ei aiheuta rintatulehdusta. Toisaalta jos itsellä on vahva uskomus ja pelko kylmää kohtaan, niin silloin se voi varmasti ollakin altistava tekijä.
Neuvolasta en saanut risuja tai varoituksia kerrottuani, että käyn avannossa. Kannattaa kuitenkin kuunnella omia vaistoja.
Mitä olen muutoksia olen huomannut?
Kärsin noin 15 vuotta tosi ilkeästä valkosormisuudesta (eli raynaud’n ilmiö). Sormeni (usein nimetön ja keskisormi) menivät kylmästä aivan vitivalkoisiksi ja tunnottomiksi. Joskus laukaisijaksi riitti jääkaapin avaaminen, myös monet juhannukset olen viettänyt valkosia sormia elvyttäen.
Ajattelin, että vaiva olisi parantunut avantouinnilla, mutta ei, näin ei käynyt. Ensimmäset avantouintivuoteni kärsin valkosormisuudesta (ja -varpaisuudesta) joka kerta avannon jälkeen. Pohdinkin lopettavani koko homman vaivan takia.
DNRS-aivotreenin aloitettuani tajusin, että kylmänsieto onkin yksi asia, jota voi myös harjoitella. Niin aloitin treenin parantaakseni valkosormisuuteni ja käytin avantoa altisteharjoituksena. Parissa kuukaudessa valkosormisuus parani. Nyt sormeni eivät ole menneet valkoisiksi kahteen vuoteen! Olen niin äärettömän kiitollinen, vaikka tämä voi tuntua pieneltä asialta. Valkosormisuus oli kuitenkin huolestuttavaa ja rajoitti elämää, kun aina jouduin puntaroimaan ulkoilun seurauksia.
Stressin tiedetään aiheuttavan ja madaltavan oirekynnystä valkosormisuuteen. Teoriani onkin, että valkosormisuus on kehon ylireagointia kylmälle. Ja todennäköisesti sen aiheuttaja on ollut lapsuudessa tapahtunut paleltuminen tai kylmään liittyvä trauma (Eikä trauman tarvise olla niin kovin traaginen, ollakseen merkittävä. Itselläni paleltui usein varpaat bussia pimeällä odottaessani vankimielisairaalan viereisellä pysäkillä odotellessani. Olin siis hyvin peloissani ja tämä vahvisti kehoni käsitystä siitä että kylmään olisi reagoitava äärimmäisen tehokkaasti). DNRS-menetelmän avulla sain kuitenkin muutettua tuon kehon ylisuuren reaktion kylmää kohtaan.
Vaikka valkosormisuus tuntuu vain pieneltä, harmilliselta vaivalta, olen niin äärimmäisen onnellinen, että paranin. Se nimittäin yllättävästi rajoitti elämääni.
Tällä hetkellä parasta mitä avannosta saan on itseni ylittäminen, ja tietenkin kylmäshokin seurauksena kehoon tulvivat hvyänolon hormonit.
Avannon terveysvaikutuksista olen kirjoittanut lisää tässä tekstissä.
Avantoon helposti Uunisaaressa
Suosittelen ihan superlämpimästi Uunisaaren aamusaunaa ja avantoa (arkisin 7-10.00 5€) ja sunnuntaisin 11-15.30. Tarjolla on lisäksi aamiaista tai lounasta.
Nähdään avannossa tai lauteilla!