Perjantaina kuopuksen mukana tuli viikonloppuvieras. Sami on leikkikoululuokan pehmokilpikonna, joka viettä jokaisen viikonlopun jonkun perheen luona. Viimeksi Sami oli meillä noin vuosi sitten. Tänä viikonloppuna oli taas meidän vuoro.
Perjantaina leikkikoulun jälkeen kokoonnuimme keittiönpöydän ääreen. Piirsimme, luimme eläinkirjaa ja kuuntelimme iskän todella hönttiä radio-ohjelmaa.
Lauantaina olimme puistossa niin aamu- kuin iltapäivälläkin. Sami tapasi muutamia ikivanhoja sukulaisiaan.
Koska Mattolaituri oli auki, Maria ja Oona joivat kesän ensimmäiset kuplivat. Tunnelma oli vappuisa! Lapset ja Sami leikkivät hiekkalaatikolla ja saivat korvapuustit.
Sunnuntaina näytimme Samille Gymin ja kaikkea mitä siellä on opittu.
Sami rikkoi kilpikonnille luotuja rajoja ja oppi uusia liikuntataitoja.
Viikonlopun tapahtumat tilitin blogin lisäksi Samin reissuvihkoon:
Tiedän, että jotkut vanhemmat ovat aivan kikuli otsassa vastaavien viikonloppuvieraiden takia. Pitää olla ihan tietynlainen asenne elämään, että jaksaa työviikon jälkeen kiikuttaa pehmolelua valokuvattavana. Lisäksi sunnuntai-iltana pitäisi olla aikaa askarrella tuotokset vihkoon. Ja tietenkin koko ajan mielessä on, että tämänhän näkevät lasten luokkakavereiden lisäksi heidän vanhempansa…
Mitä mieltä olet tästä luokan lemmikkipehmo-käytännöstä?
Nyt uppoan sohvaan katsomaan viimeiset House of Cards -jaksot. Olen ihan koukussa.
16.3.2015
Minusta ajatus on kiva ja olen itsekin sitä opettajana toteuttanut, kunnes luokassa alkoi eka kertaa oikein tosi sitkeä täiepidemia, joka ei ottanut talttuakseen. Siihen loppui pehmolelun kiertäminen! En jaksanut pakastaa nallea joka kyläilyn jälkeen…
16.3.2015
😀 kyllä tuli mullekin mieleen, että mitähän pöpöjä Samissa on. Vihkosta nähtiin, että monen lapsen luona oli Sami mennyt pesukoneen kautta… Meilläkin vuosi sitten Sami pääsi kylpyyn.
17.3.2015
Just kiva idea ja vähän huumoria kehiin niin kaikki on hauskempaa ! elämä ei oo niin vakavaa 🙂