Satokausi! Varhaiskaalia ranteisiin, nilkkoihin, rintoihin, suuhun…

Äitini toi meille tänään valtavan varhaiskaalin. Yleensä hän tuo meille ruokia silloin, kun hän haluaa minun laittavan jotain erityistä ruokaa. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan esittänyt toivetta kaalisalaatista tai -padasta. Äitini istutti minut pöydän ääreen. Olin eilen illalla ulkona korkokengissä ja venäytin nilkkani. Valittelin asiaa aamulla kun hain lapset yökylästä hänen luotaan. Istuessani mummo irroitti kaalin päälimmäiset lehdet, kauli...

Hakusanat joulukuu top 10

Google Analytics -palvelussa voi seurata blogin kävijämääriä sekä muun muassa hakusanoja, joilla blogiini on päädytty. Käyn silloin tällöin vilkaisemassa tilastoja, jotta näkisin, mitkä kirjoitukset ovat saaneet eniten lukijoita. Sitten voin miettiä, haluanko kirjoittaa, aiheista, joista haluan kirjoittaa. Vai yrittäisinkö sittenkin miellyttää teitä? Hakusanoista voi sen sijaan päätellä ihmisiä kiinnostavia tai askarruttavia aiheita. Kotitalouskriisiin on...

Itsenäisyysharjoitus

Lähdin eilen juhlimaan. Yksin! Ei siinä ennen olisi ollut mitään ihmeellistä. Mutta viisi vuotta äitiyttä (bilehommat tyssäsivät jo kun olin raskaana) on kummasti kutistanut bilekaveripiiriä, sekä ruostuttanut yössä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Onneksi ensimmäisestä paikasta löytyi kaverin kaveri, jonka kanssa join yhdet. Sitten toiset kaverinkaverit ottivat minut syömään ravintola Tres Bonesista varaamaansa pöytään. Kiitos seurasta herrasmiehet! Vasta vähän...

Joulukalenteri

Vastustan lelukalentereita – Turhaa muovisälää. Leluja on tarpeeksi. Tavarakalenterit ovat kalliita. Etenkin kivat Lego-kalenterit, kun niitäkin pitäisi olla kaksin kappalein. Vastustan suklaakalentereita – Ei makeaa joka päivä! Lisäksi kaksivuotialle olisi tuskaa tietää kalenterin olemassaolosta ja hyväksyä, että luukun saa avata ja yllätyksen syödä vasta ikuisuuden päästä. Eli seuraavana aamuna. Kahden luukun ajallinen etäisyys toisistaan iheuttaisi...

Etkö ymmärrä?

Saimme uuteen kotiin muuttaneen tuttavaperheen pianon pitkäaikaishoitoon. Harjoittelen Etkö ymmärrä? -kappaletta. Lapset eivät ymmärrä, mistä kappaleesta on kyse. Minä en ymmärrä, mikseivät pienet tahmasormet voisi antaa minun harjoitella rauhassa. Reino ei ymmärrä, miksi soitan nuoteista. Miksi yritän soittaa nuoteista. Koko perhe yrittää ymmärtää meidän kaksivuotiasta. Keittiössä – Miten sä TAAS kaadoit maidon pöydälle? sanon äkkipikaisesti, ihan...

Aivoja syövä loinen

Luin eilen ajatuksia herättävän kolumnin, sellaisia Jani Kaaron kolumnit yleensäkin ovat. Kolumni käsittelee köyhyyttä, aivokapasiteettiä ja ensimmäisen vaikutusta toiseen. Kolumnin päätelmät pitävät paikkaansa, ainakin omalla kohdallani. Ei niin, että olisin laskeskellut jokaista ruokaostosta ja jännittänyt hampaan lohkeamisen syöksevän minut pikavippikierteeseen. Mutta eräs toinenkin loinen rasittaa aivotoimintaa vastaaavalla tavalla. Syntymänsä jälkeen masuasukki siirtyy loisimaan aivoihin, noin...

Kolahti

Uusi Kaksplus kolahti äsken luukusta. Huhtikuun lehteä lukiessa hörötin ääneen takasivulle. Nyt ruokatauolla lukaisin pikaisesti ”näin meillä” -palstan. Tällä kertaa totuuus tuli lapsen suusta. Olen täällä hehkutellut viime aikoina meidän tytön juttuja. Nyt annan suunvuoron pojallemme. Kun hän oli alle kaksivuotias kysyin häneltä: ”Jos iskä on mies, niin mikä äiti on?” Poika vastasi kovalla äänellä: ”HULLU NAINEN!”...

Scroll to top