Vietämme kaupunkijuhannusta. Mökillä on juhannus koko kesän, kaupunki on autio vain kerran vuodessa. Tänään. Laitoimme ruokapöydän keskelle taloyhtiön pihaa, täytimme lasten uima-altaan ja leikimme vesisotaa sekä maailman omistajia. Täydellistä, tässä rauhassa on ehtinyt jopa ajattelemaan hetkisen. Juhannuksen saldo: ajokilometrejä 0 minuutteja ruokakaupan kassajonossa 0 Aikalailla tällaisissa lomatunnelmissa menty. Biisi on siis...
Mursuviikset rinnalla
Olisi monta tärkeää juttua, joista kertoa. Voisin kertoa siitä, kuinka näimme oravaemon poikineen kömpivän pihakoivussa olevasta pesästä. Tai siitä, kuinka poika itkee holtittomana, kun hän näkee minut tarhapäivän päätteeksi. Tai sitten siitä, kuinka iloitsen yhden tornin kaatumisesta. Mutta tästä tulikin tällainen mikään-ei-mene-niin-kuin-olin-suunnitellut -ilta. Myöhästyin niin pahasti tärkeistä juhlista, etten mennyt ollenkaan. (Nolotti.) Poika nukahti...
Alkometri
Poika on tasan metrin pituinen. Ja minä mietin, pitäisikö hänen jo maistaa perjantaioluestani huikka. Kerran taisin jo kysyäkin. Ei kelvannut. Mies on sitä mieltä, ettei missään nimessä tarvitse maistattaa. Kunnioitan hänen mielipidettään, enkä aio enää kysellä tyhmiä. Olen juonut vedellä laimennettua viiniä ruokajuomaksi nelivuotiaasta. Muistan hyvin, kuinka pääni tipahti aina lautaselle, kun nukahdin tapaksien,...
Iltakävely
Tuntuu, että näin olisi ollut ikuisuuden. Ajatus siitä, että pieninkin lapsista irtaantuu minusta, tuntuu epätodelliselta ja niin kaukaiselta. Mutta tiedän, että joku kaunis päivä en enää olekaan lapsen maailmaa kannatteleva monitoimikone. Kun esikoinen oli kolmeviikkoinen en voinut kuvitella, että jaksaisin kantaa häntä sinne tänne vielä kymmenen kiloa painavampanakin. Äitiys on parhaimmillaan vahvistava kokemus: niin mielen kuin...
Pienet edellä
Ihana viikonloppu takana. Ei tehty mitään. Siis ihan oikeasti oli ihanaa ja ihan oikeasti ei tehty mitään. No okei, olimme kotona, kävimme pihalla, puistossa ja kaupassa. Olen ehkä oppimaisillani nauttimaan helposta elämästä. Tai sitten olen luovuttanut kokonaan… Nyt asiaan. Puolitoistavuotias tyttömme on viime viikkoina osoittanut suurta hellyyttä vauvoja kohtaan. Oma nukke kulkee koko ajan mukana....
Niin, voi ei!
...
VVV vai EVVK?
Harrastan vauvojen vessahätäviestien tulkitsemista, jos nyt kommunikointia lapsensa kanssa voi harrastukseksi kutsua. Tämä on arka aihe, joten yritän olla hienotunteinen. Totuus on, että suuressa osassa maailmaa vauvat eivät käytä vaippoja. Äidit tietävät, kun vauvalla on hätä. (Jos käyttäisin hymiöitä, nyt olisi paikka sellaiselle.) Olen itse kokeillut VVV:tä kahden lapsen kanssa ja saanut hienoja tuloksia:...
Äitipuolitoista
Huomenta! Kaikki muut nukkuvat vielä, joten minulle aukeni täydellinen hetki viimeistellä tämä kirjoitus. Olen äitipuolitoista. Tämän vahvistaa laskutoimitus, jonka suoritimme mökillä ihanan ja näsäviisaan poikapuoleni kanssa. Päätelmä kuului lapsen (omasta mielestään nuori) suusta jotenkin näin: ”Maria oli tavallinen nainen. Sitten hänestä tuli minun äitipuoli. Kun pikkuveli syntyi Mariasta tuli myös kokonainen äiti. Puoli plus...
Sose on siinä
lounas ja sama soseena Silloin kun vielä haaveilin äitiydestä päätin, että tekisin itse kaikki soseet ja pöperöt lapselleni. Vauva-arjen valjetessa joustin äitiyden ihanteestani hieman ja annoin esikoisvauvalle purkkiruokaa aina silloin, kun syötiin muualla kuin kotona. Uuden vauvan kanssa olen purkki purkilta etääntynyt vieläkin kauemmaksi siitä unelmaäidistä, joka halusin olla. Nyt elämä on taas urillaan. On...
Hoidossa
”Mamma, sullekin on tullut rokko!”, ilmoitti poikamme eilen aamupalapöydässä. Olen jo sairastanut rokkoni. Sen sijaan en vieläkään ole kehittänyt vastustuskykyä raskaus-, synnytys-, imetyshormonien aiheuttamiin näppyihin. Puoli kaksi muistin, että minulla oli aika ihonpuhdistukseen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta lasten kanssa sekään ei aina riitä. Mistä lastenhoitaja puolessa tunnissa? Mummo lupasi ottaa pojan mukaansa kirpputorille....