Kuukauden ajan vauva on herännyt öisin tunnin (tunnin!) välein seisoskelemaan pinnasängyssään. Rassukka ei osaa itse laskeutua takaisin, vaan herättää minut apuun. Varmaankin ikenen läpi kuultavat ylähampaat ärsyttävät niin, että vauva yrittää kiivetä niitä pakoon.
Päätin jo pari päivää sitten lopettaa yöimetykset, ettei pimeydessä olisi ylimääräisiä houkutuksia seisoskelun lisäksi. Mutta se ei ole helppoa. Jossain vaiheessa aamuyötä havahdun aina siihen, että olen unissani antanut periksi: Vauva köllöttää vieressä ja imetettykin on.
Esikoisen kanssa keksin hyvän niksin, jonka aion ensi yönä ottaa taas käyttöön. Niksi kuuluu yksinkertaisesti näin: Nännit laastaroidaan.
Univelkavankeus
uhkaa
Toivottavasti unikoulu purisi pian. Joudun muuten pian ulosottoon, eikä minulla ole mistä maksaa. Jo kuvatessani Iholla-tv -sarjaa varten aivoni tuntui ajoittain lähinnä kalloon säilötyltä suolakurkulta. Ja silloin vauva sentään nukkui vielä hyvin.
Niin tietenkin, siksi kesti näin pitkään muistaa loistava laastariniksini!
Joku stressaantunut meditoija voisi olla jopa kateellinen tästä pään tyhjyydestä. Minua se alkaa jo vähän vaivaamaan. Siksi ei tulisi mieleenikään mennä nyt päiväunille, vaikka molemmat lapset nukkuvat yhtäaikaa.
Mieluummin puristan päästäni muutaman rivin tekstiä.
Sitäpaitsi päiväunet tämänkaltaisessa univelkakriisissä tuntuisi lähinnä pikavipiltä, joka voisi suista minut lopulliseen turmioon.
Heräisinkö edes enää?
Share This
29.5.2012
Hei Maria!
Kiitos muikeista nauruista ja iloisesta olosta jonka saa kun lukee kirjoituksiasi!
Eikun Aurinkoa kohti 🙂
30.4.2014
Hei Maria>33
Olet yhtä ihana kuin pienenä tyttönä.
Kaikkea mahdollista hyvää elämääsi ja sitähän riittää.
Terveisiä äidillesi<33
Sydämellä:Fifi/E
29.5.2012
sulla on tuolla blogilistassa sijaintina helsinki! ettekö te enää asu siellä vihtiin rakentamassanne talossa? 😮
29.5.2012
Kiva, että aloitit blogin !
Toivottavasti saisit nukuttuakin joskus, ei ole pidemmän päälle kivoja nuo katkonaiset yöt. Kokemusta on.
29.5.2012
Jes,ihanaa!! Maria is back!! Sinä oot jotennii niin ihanan symppis! Tsemppiä valvojaisiin!
30.5.2012
Meillä on samanlaisia valvojaisia, kun 2,5 v ja 1,5v lapset ovat päättäneet, että oma sänky ei ole kiva, mutta meidän sänky on joten siis yöllä herätään ensin 1,5 v pikku miehen huutoon kun omassa sängyssä ei voi nukkua ja täytyy ottaa viereen. seuraavaksi 2,5 v pikkuneiti on ”salaa” tullut meidän sänkyyn, mutta veikka potkii ja huuto on taas kova, ja seuraavaksi se olenkin minä joka ottaa kokoajan osumaa kun pikku mies on todella levoton ja pyörii sängyssä kun olisi murkkuja housuissa. Ainoa joka nukkuu koko yön heräämättä on 3kk pikku neiti jonka juuri pitäisi vielä herätä syömään yöllä. Itsellä ei kans tulisi mieleenkään nukkua päivisin sillä olo olisi sen jälkeen vielä kamalampi kuin aamulla kun parin tunnin yöunien jälkeen herään…
30.5.2012
Tuttua tääkin! Mä olen aivan liian väsynyt lopettaakseni yöimetykset. Vauva (kohta 8kk) syö (kai) kolme kertaa yössä. Ja seisoo. Nännien laastarointi on varmaan sitten se suraava, en edes tiedä kun olen niin väsynyt. Ja kello puol yksi yöllä sitten kukun täällä joten ehkä oma moga myös vähän.
Niin ja kiitos mukavan oloisesta blogista! Tosi iloisin mielin jään seuraamaan! Iholla sarjaa en ehtinyt katsomaan, mutta paras ystäväni sanoi, että sinusta tuli hänelle mieleen minä. Voihan tietysti olla että lapsettoman ihmisen mielestä kaikki lapselliset ovat samanlaisia suolakurkkupäitä 🙂
7.6.2012
Univelkavankeus. Osu ja uppos. Ensi viikolla tulee kuluneeksi 2v viimeisistä katkeamattomista unista… ehkäpä eläkeiässä on sitten aikaa nukkua. Toistaiseksi olisin onnellinen edes 4h yhtäjaksoisesta yöunesta…