Vaikka olen sanonut, että raskaus on mennyt todella hyvin, on sen tunteen täydellinen omaksuminen vaatinut myös hommaa ja paljon tietoista ajatusten ohjausta. Nimittäin yksi asia meinasi varjostaa raskausiloani.
Edellinen synnytys päätyi tahtomattani sektioon, mikä oli kyllä lopulta myös ihana kokemus. Ensisijainen toiveeni on kuitenkin saada tällä kertaa synnyttää luonnollisesti. Toisaalta ihanaa on nyt tietää, että myös sektio voi mennä täydellisesti ja siitä voi myös parantua nopeasti.
Tässä raskaudessa tammikuun lopussa, raskausviikolla 13, kävin niskaturvotusultrassa Naistenklinikalla. Ultrassa vauvalla oli kaikki hyvin, mutta aivan tutkimuksen lopuksi kätilö huomasi, että istukka oli täydellisesti kohdunsuun edessä. Tätä tilannetta kutsutaan nimellä etinen istukka.
Etinen istukka on estää synnytyksen ja lisää verenvuotoriskiä
Etiselle istukalle ei ole tehtävissä oikeastaan mitään. Istukka on kohdunsuun päällä noin 0,5% raskauksia. Kohdun kasvaessa ja venyessä voi olla, että istukka siirtyy pois kohdunsuun edestä. Jos istukka on raskauden loppuun asti kohdunsuun lähellä tai kokonaan sen edessä, kuten minulla, tarkoittaa se ettei voi synnyttää alakautta. Etinen istukka on ehdoton ei alatiesynnytykselle. Istukan etäisyys kohdunsuuhun pitää olla vähintään muutamia senttejä, jotta alatiesynnytys olisi mahdollinen ja turvallinen.
Täysin kohdunsuun päällä tai aivan sen vieressä oleva istukka estää synnytyksen alateitse, sillä synnytyksessä istukan läpi ulos tuleva vauva repisi istukan rikki, mikä aiheuttaa massiivisen verenvuodon. Etinen istukka voi myös altistaa verenvuodolle raskauden aikana.
Entinen minä vs. nykyinen minä
Hetken menin ”entisen minän” mukana ja aloin selvittelemään, mitä etinen istukka voisi pahimmillaan aiheuttaa. Minullahan on kaksi kohtua, joten on hyvin todennäköistä, että synnytys alkaa ennen laskettua aikaa. Ja jos istukka olisi kohdunsuun päällä ja synnytys alkaisikin spontaanisti ennen suunniteltua sektiota voisi se olla vaarallista sekä minulle että vauvalle.
Pian onneksi tajusin, että asian murehtimisesta ja pähkäilystä ei ole mitään hyötyä. Päätin tehdä sen, minkä voin, eli keskittyä nykyhetkeen, jossa kaikki on täydellisesti.
Meditaatio ja itsehypnoosi istukan siirtymisen tukena?
Koska etiselle istukalle ei voi tehdä yhtään mitään muuta kuin toivoa että se siirtyy, päätin tehdä näin. Ja vähän tehostetusti! Kokeilin ohjattua meditaatiota sekä itsehypnoosia. Molempien ohjeet löysin Youtubesta.
Meditoin melkein joka päivä ja tein nämä videoiden tekniikat oman meditaatioharjoitukseni jälkeen, sillä silloin olen hyvin rento ja tyyni.
Itsehypnoosi istukan siirtämiseksi
Tässä itsehypnoosissa tehdään ensin järjestelmällinen rentoutusharjoitus. Kun on päässyt hyvin rentoon mielentilaan, kuvitellaan itsensä todella pieneksi. ”Pikku-Minä” kuvitellaan omaan kohtuun, joka kuvitellaan kauniiksi huoneeksi. Minulle mielikuva huoneesta tuli hyvin vahvana hetken epäröinnin jälkeen. Huonetta ihastellaan, mutta yhtäkkiä huomataan, että joku onkin laittanut pöydän juuri huoneen oven eteen. Harjoituksessa Pikku-Minä siirtää varovasti pöydän pois oven tieltä. Reitti on selvä!
Voi kuulostaa todella hullulta, mutta tätä harjoitusta tein muutamia kertoja. Itseasiassa oli todella hauska kuvitella kohtu huoneeksi. Minun huoneessa oli ruusukuvioisella kankaalla vuoratut korkeat seinät ja valkoiseksi maalatut puulattiat. Oven edessä oli kaikenlaisia ihania herkkuja pursuava rokokoo-pöytä, jonka siirsin varovasti pieneen erkkerriin, minne pöytä sopi täydellisesti. Sen jälkeen ihastelin vielä huonetta ja harjoituksen lopussa kannoin vauvan sylissäni ovesta ulos.
Mielikuvaharjoitus istukan siirtämiseksi
Tämä video oli minusta niin vaikuttava, että onnen kyyneleet valuivat poskilla kun kuuntelin naisen ohjeita. Tein tämän inspiroivan videon pohjalta itselleni mielikuvaharjoituksen. Tein tätäkin mielikuvaharjoitusta oman meditaatioharjoitukseni jälkeen.
Tässä mielikuvaharjoituksessa kuvitellaan kaunis, kultainen polku, joka kuvastaa raskautta ja tulevaisuutta. Harjoituksessa nähdään itse ensin ulkopuolelta. Kuvittele käveleväsi kultaista polkua ja samalla kuvitellaan vatsan kasvavan ja vauvan kehittyvän vatsassa. Kuvittele ympäristö ja näe miten hyvinvoiva olet. Polun päässä on synnytys. Näe ensin synnytys ulkopuolisen silmin ja sitten tunne, miltä tuntuu olla sinä siinä tilanteessa. Lietso kiitollisuutta ja onnea.
Tässä harjoituksessa kuvittelin itseni ja perheemme metsään vuodenaikojen vaihtuessa. Juoksimme lasten kanssa kevättalven metsässä, lumen sulaessa lapset keräsivät valkovuokkoja ja näin itseni niin onnellisena ja hyvinvoivana. Metsäpolulla oli kultainen hohtava juova, joka johdatti meitä eteen päin. Kuvittelin metsän ja meidät niin täydellisesti, että suorastaan tunsin keväisen metsän tuoksun. Kuvitelmassani kevät vaihtui kesäksi ja metsä täyttyi mustikoilla ja metsämansikoilla. Poimimme marjoja, söimme ja nauroimme. Näin miten istukka on täydellisesti ylhäällä ja vauva jo aika iso ja melkein valmiina syntymään. Lopulta keltainen polku meni satumaisen metsän läpi lummelammelle. Vesi oli lämmintä ja uimme siellä, ja synnytin kauniin pienen vauvan perheeni silitellessä ja hoivatessa.
Tulihengitys
Kolmas mielikuvaharjoitus on harjoitus, jota tein hengitysharjoitukseen yhdistettynä. Tämän kehitin itse ja sovelsin siihen joogassa oppimaani tekniikkaa.
Istu risti-istunnassa tyynyn päällä ja kuvittele että istuinluidesi välissä on kynttilä ja ”energiaputki”, joka nousee ylös päälaen korkeinpaan kohtaan asti lävistäen koko kehon. Hengitä syvään sisään ja kuvittele, miten hengityksen energia nousee kynttilän lämmön vaikutuksesta ylös. Uloshengityksellä kuvittele energian laskeutuvan. Laske että sisään- ja uloshengitykset kestävät saman verran. Kuvittele että jokaisella sisäänhengityksellä energia ”poraa” tilaa kohdunsuulle.
Tämä harjoitus on hyvä tehdä venyttelyn ja pienen rentoutuksen jälkeen, jotta hengitys on syvä ja rauhallinen.
Auttoiko mielikuvaharjoittelu?
Skeptikot ovat varmasti sitä mieltä, että näillä tekniikoilla ei voi millään vaikuttaa istukan sijaintiin. Minä uskon kyllä toisin! Kaikki kehossamme tapahtuu jostain syystä. Alitajuntamme ohjaa erityisesti hormonitoimintaa, joka vaikuttaa moniin kehon toimintoihin. Alintajunta eli tiedostamaton mieli prosessoi valtavan määrän tietoa, joka ei ikinä nouse tietoisuuteemme. Uskon, että näillä menetelmillä olen saattanut siis vaikutta alitajuntaani ja sen myötä myös fyysiseen kehoon.
Noin kuukausi sitten olin rakenneultrassa raskausviikolla 21. Kaikki näytti hyvältä vauvan osalta. Tutkimuksen lopuksi katsottiin vielä istukan sijainti. Kävi ilmi, että istukka oli siirtynyt pois kohdunsuulta. Eikä vain ihan vähän vaan aivan kohdun yläosaan! Mikä on aika huima siirros!
Voi tietenkin olla, että istukka olisi siirtynyt itsestäänkin vähän, mutta kätilönkin mielestä tällä kertaa istukka oli siirtynyt poikkeuksellisen paljon. Eli en voi muuta kuin suositella mielikuvaharjoituksia muillekin, joilla on todettu sama ongelma. Mielikuvaharjoituksissa suurin este on yleensä se, että ei meinaa saada itseään niskasta kiinni harjoituksia tekemään. Toinen este on se, että harjoitukissa täytyy todella heittäytyä tunteeseen. Tehokkaimpia harjoitukset ovat kun eläytyy niin vahvasti että onnen kyyneleet valuvat poskilla. Silloin hormonit tekevät tehtävänsä!
Mielikuvaharjoitukset vähentävät stressihormoneita ja lisäävät raskausaikana tärkeitä mielihyvähormoneita. Haittaa näistä harjoituksista ei voi siis kenellekään olla!
PS. Onko sinulla kokemuksia etisestä istukasta? Miten kävi, siirtyikö istukka?
Ylin kuva Pixabay
17.4.2018
Täällä myös joka uskoo näihin. Ihanaa! Lentopusuja vauvalle?
17.4.2018
Ihanaa tosiaan! Kiitos 🙂
17.4.2018
Minäkin uskon, ja myös käytän erilaisia mielikuvaharjoituksia. En ole opetellut niitä mistään, ne ovat tulleet jotenkin luonnostaan jo nuoresta lähtien. Käytän mielikuvaharjoituksia esimerkiksi pääkipuun, vatsakipuun, levottomaan oloon sekä rentoutumiseen. Ennen ensimmäistä synnytystä ajattelin usein meren aaltoja supistuksina ja harjoittelin hengitystä aaltojen mukana. Nyt olen yrittänyt raskautua ja tehnyt harjoituksia vauvasta sekä raskaudesta, mutta vielä ei ole natsannut. Toivottavasti vielä onnistuu!
17.4.2018
Kiva kuulla! Toivottavasti myös toiveesi toteutuu! Mä tein myös mielikuvaharjoituksia raskaudesta ja vauvasta ennen kun tulin raskaaksi.
17.4.2018
Onpa onni, että istukka on siirtynyt. Kohtuhan kasvaa raskauden aikana vähän epäsymmetrisesti, ensin kasvaa pohja ja myöhemmin istmus(äh en muista enkä jaksa googlata suomenkielistä sanaa). Useinhan vielä rakenneultrassa oleva etinen istukka ”siirtyy” eli kohtu kasvaa niin, että istukka ei olekaan kohdunsuun päällä. Viikolla 28-30 voidaan jo varmasti todeta, että istukka on ja pysyy etisenä, eikä alatiesynnytys ole mahdollista. Ei toki siltikään mielikuvaharjoitukset ole varmastikaan harakoille menneet!
Olen itse tässä yrittänyt joogalla kääntää perätilassa olevaa sikiötä. Ollaan anatomialta samiksia, mullakin on kaksi kohtua! Tästähän se perätilakin nyt johtuu. Olen kyllä alkanut nyt jo rv36 luovuttamaan ja valmistautumaan sektioon. Mulla ensimmäinen raskaus. Toivon, että seuraavan voin alateitse synnyttää.
Onko sulla tämä raskaus leikatussa vai toisessa kohdussa?
Terveisin ekaa kertaa kommentoiva lukija 🙂
17.4.2018
Mielenkiintoista! Vauva on ollut tähän asti mulla kans perätilassa, vaikka on nyt siinä kohdussa, mitä ei ole leikattu. Uskon, että kaksi kohtua tosiaan altistaa perätilalle, kun muoto voi olla ahtaampi. Olen tehnyt tähänkin mielikuvaharjoituksia, olen mm. maalannut kuvia, joissa vauva on oikeassa asennossa. Tänään mulla kävi täällä kotona kätilö tekemässä moksausta, se voi myös auttaa kääntymiseen. Usein monet vaan aloittaa sen liian myöhään. Varsinkin jos on kaksi kohtua niin pitäisi aloittaa tosi aikaisin, että vauva mahtuu kääntymään.
Oletko menossa kääntöyritykseen? Mullehan tehtiin sekin, mutta ei kyllä kääntynyt. Nyt ehkä valitsisin muuten perätilasynnytyksen. Ja niin aionkin, jos tällä kertaa olisi perätilassa. Mutta sektiokin oli ihana kokemus. Eli ei huolta, hyvin menee joka tapauksessa!
17.4.2018
Muutaman tutkimuksen oon lukenu liittyen eri kohtuanomalioihin ja tässäkin muodossa perätilat huomattavasti yleisempiä kuin normaalikohtusilla :/
Mulla tä oli viikolla 28 rt kun ultrattiin ja pääsi silloin pyörimään miten vaan. Tais olla rv 31, kun tajusin että nyt on tainnut nököttää pää mun kylkikaaressa ainakin viikon verran ja aloin tekemään kääntöharjotuksia.
Kääntöä ei synnytyslääkäri suositellu yritettäväksi. Ja alatie ei ainakaan nyt näytä mitenkään mahdolliselta, koska oikeastaan tä ei ainakaan nyt ole perätilassa, vaan viistossa niin, että kohdunsuulle tarjoutuu tällä hetkellä alaselkä.. tuntuu että toi kohtu itessäänkin on viiston mallinen.Toki jos synnytys käynnistyy nyt spontaanisti, ultralla varmistetaan vielä tarjonta. Synnytyslääkärit, joita oon tavannu, eivät kyllä suositelleet normaali perätilassakaan synnyttämistä.
Täytyy tähdätä seuraava raskaus oikeanpuoleiseen kohtuun, jospa se ois parempi! Tosin ihan jees tämäkin, kun näillä viikoilla eikä merkkiäkään että synnytys lähtisi käyntiin 🙂
17.4.2018
Mulla neljä raskautta takana, ensimmäisessä, kolmannessa ja tässä neljännessä mulla oli etinen istukka. Ekan ja kolmannen odotuksessa vuosin verta myös aivan hurjasti muutamien kuukausien ajan. Tässä neljännessä istukan paikkaa seurattiin tiiviisti ja rv 34 se oli siirtynyt vaadittavat 2,5cm pois kohdunsuun edestä:)
18.4.2018
Olen synnyttänyt alateitse perätilaisen ja kaikki synnytyslääkärit suosittelivat sitä. Oli oikea tarjonta ja hyvät mitat sekä minulla että vauvalla. Ei ongelmia.
18.4.2018
Tosi kiva kuulla!
20.4.2018
Mulla oli myös ensimmäisessä ultrassa sama tilanne ja istukka oli siirtynyt reilusti pois kohdunsuulta toisessa ultrassa. Mulle sanottiin sillon ekassa ultrassa, että todennäköisesti istukka siirtyy pois ja niin kävi. Ilmeisesti tosi yleistä, että näin tapahtuu.
20.4.2018
Kiva kuulla! Mulle ei sanottu sellaista. Mut nyt kiitollisena joka tapauksessa! Aiemmissa raskauksissa ei ole ollut istukat lähelläkään kohdunsuuta.
12.5.2018
Äidilläni oli minua odottaessaan etinen istukka. Hän sai kotona massiivisen verenvuodon istikan osittaisen irtoamisen vuoksi rv 35, ja synnyin huonossa hapessa hätäsektiolla, hätäkasteenkin saaden. Kiireessä äidille tehtiin suuri leikkaushaava navasta kohtisuoraan alaspäin, pikanukutuksessa. Veripusseja kului. Onneksi ei oltu esim. Jehovan todistajia, olis äiteeltä lähtenyt henki lahkon verikiellon vuoksi. Onni myöskin, että oli sairaala aivan lähellä, muutoin olisi käynyt kehnosti. Äiti kotiutui 2 viikkoa sairaalassa oltuaan, minä pääsin kotiin kuukauden ja viikon ikäisenä, jolloin olin jo niinkin painava kuin 2 kiloa ja 100 grammaa. Noh, ihminen minusta rääpäleestä varttui, ja kilojakin on tullut 40 viodessa kerättyä lisää ihan omiksi rarpeiksi… 🙂 Oma tyttäreni syntyi sektiolla eteisistukan ja istukan pienen koon ja napanuoran solmujen ja sen tytön kaulan ympärille kiertymisen vuoksi. Nämä ongelmat johtivat sektioon rv 35. Tyttö painoi hieman yli kilon. Oli joutunut niin niukalla ravinnolla olemaan istukan pienuuden ja napanuoran tiukkojen solmujen takia. Tyttö oli kuukauden teholla ja jonkin aikaa tav. osastolla. Kotiin 1900 g painavana.
5.7.2018
[…] aiheesta:Mielikuvaharjoituksia etisen istukan siirtämiseksiOdottajan […]