Lapsen näkökulma – saako lapsen kuvia laittaa nettiin?

Sain vieraskirjoituksen blogini nuorimmalta lukijalta. Tätä aihetta on pohdittu monissa blogeissa. Harvoin on kuitenkaan kuultu lapsen mielipidettä. VIERASKYNÄ Mielestäni nuorten lasten vanhempien ei tarvitsisi ainakaan “mainostaa” lapsiaan ottamalla heistä kuvia nettiin ilman, että he edes itse tajuavat sitä. Syynä toimii se, että vaikka lapset eivät ehkä itse haluaisi sitä, jos tajuaisivat mitä vanhemmat tekevät. Ja...

Saiturin joulu

JESSS! Joulu on ohi. Kuten uhkailinkin, meillä oli ankea joulu. Paitsi että, mitään ei puuttunut, vaikka kaikkea oli vähän. Homeremonttimme valmistui aatonaattona. Viimeiset remonttimiehet lähtivät aatonaattona kuudelta illalla. Toivotimme hyvät joulut sahapölyn keskellä. Siivosin koko yön. Muistin taas millaista on olla promillen humalassa väsymysksen takia. Viimeksi olen ollut sellaisessa kännissä hoitaessani huonosti nukkuvaa vauvaa....

Antijoulu

Vihreä joulu on puolellani. Minusta on kuoriutunut antijouluihminen. Ei riitä, että joulukuusi aiheuttaa homeoireita ja kynttilät tuottavat haitallisia pienhiukkasia. Melkein kaikki muukin jouluun liittyvä on alkanut tökkiä. Tämä on muuten ensimmäinen jouluni Instagramissa, ehkä tämä ahdistus johtuu siitä? Tuntuu että kaikki tykittävät alekoodeja ja joululahjavinkkejä. Yököttää! Tänä vuonna lapsilla on ollut vain tavalliset, tai siis vanhanaikaiset, paperikalenterit tyhmine...

Haista huuhaata – hainrustoa apteekin hyllyltä

”On väärin juhlistaa merkkipäivää haineväkeiton äärellä.” Haiasiaa tutkiessani olen törmännyt lukuisiin blogikirjoituksiin, joissa kauhistellaan haineväteollisuuden raakuutta. Myös bodareiden suosimalla muskleforum-sivustolla joku kehotti välttämään haineväkeiton syömistä ulkomailla. Kauhisteltu haineväkauppa perustuu hainevien pyyntitapaan, jossa evät leikataan irti ja hitaasti leikkaushaavoihinsa kuoleva hai heitetään mereen kuolemaan. Kyseinen menetelmä shark fining on hiljattain kielletty EU:ssa – ainakin paperilla. Kielto ei kuitenkaan vähennä haiden lahtaamista....

Dynamiitista zen-mestariksi / Vieraskynä

Tässä blogihistorian ensimmäinen vieraskynä. Koulut, päivähoito, harrastukset ja niiden mukana arki ovat varmaan jo suurimmalla osalla lukijoista alkaneet rullata. Toivottavasti hermot eivät vielä ole kireällä, mutta kahdeksan aamut, pesukoneeseen kadonneet tarhatossut ja iltavillit takuuvarmasti yllättävät jossain vaiheessa syksyä. Tässä on ammattilaisen uudenlainen työkalu rauhalliseen arkeen. Kerron myöhemmin, miten nämä opit toimivat meidän perheessä! Miten kuulosuojaimet muuttivat...

Raaka nakki lautasella

Jonkin aikaa sitten minulla oli kunnia laittaa ruokaa eräälle kymmenvuotiaalle. Ruokaa laittaessani juttelin, lähinnä itselleni, mutta ääneen, että teen tällä kertaa pastabolognesea soijarouheesta. ”Ettei joka aterialla tarvitse syödä eläintä.” Siinä olikin sopiva hetki kysyä kymmenvuotiaalta mitä mieltä hän on lihansyönnistä. Poika vastasi, että hänestä on parempi olla ajattelematta asiaa, ettei tulisi paha mieli. Istuin hänen vierelleen. ”Siis...

Äiti musta tulee isona homekoira

Mitä isot edellä, pienet perästä. Paitsi ei aina. Meillä lapset leikkivät usein hometutkijaa ja homekoiraa. He ottavat leikkityökalupakin ja kulkevat ympäri asuntoa nuuhkien ja seiniä koputellen. Pieni punatukkainen homekoira haukkuu ja raapii seiniä tutkijan tarkaillessa suurennuslasin läpi. Välillä jompi kumpi, tutkija tai koira, piirtää suunnitelmia ja pohjapiirustuksia. Niissä on aina ilmanvaihto kohdallaan. Äidilläni oli...

Bloggaajalta, joka tekee mitä tykkää

Hupsistakeikkaa. Mulla on ollut vetäytymisen kausi. Taas tai vieläkin. View this post on Instagram Huomenta! Äitienpäiväkukkia jokaisessa huoneessa. A post shared by Maria Nordin (@marianordin.freetoheal) on May 11, 2015 at 11:35pm PDT Suurimman osan ajasta olen maailman sosiaalisin, mutta välillä minun on ihan pakko vetäytyä. Tällainen ambivertti olen ollut lapsesta asti. Sosiaalinen puoliskoni voi potrasti. Kotinurkillani kävellessä...

Puliukko, lasten kasvattaja

Mitä sanoa lapsille, kun kauppareissulla puiston puskasta kuuluu örinää, kaljapullojen kilinää – ja ystävällinen tervehdys: Huomenta rouva!   Olen asunut enemmän tai vähemmän Ullanlinnassa 14-vuotiaasta. Ja siitä asti, siis 17 vuoden ajan, olen tuntenut lähipuistomme spurgun, Arskan. Tuttavuutemme alkoi jo kun olin teini. Kenetpä muutkaan pissislauma palkkaisi hakikseksi kuin puiston ystävällisimmän spugen. Palkka kymmenen siiderin hakemisesta taisi...

Tiput testaa: luomubroileri vs. tehobroikku

Ilahduin syksyllä, kun lähikauppamme lihahyllyn upea valikoima laajeni entisestään. Altaaseen astelivat L’uomu Nokka -luomubroilerit. Luomubroileria kun ei ole ennen ollut saatavilla Suomessa. Nyt pääsiäisen aikana kun tipujut ovat muutenkin ajankohtaisia tuli mieleeni järjestää lapsille makutesti. Paistoin ”tavallisesti tuotettuja” Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvejä ja L’uomu Nokka Rottinkirintoja tismallen samalla tavalla. Paistovälineenä käytin keraamisella pinnoitteella varustettua pannua. Protestoin teflon-tyylisiä pinnoitteita, jotka sisältävät perfluorattuja yhdisteitä....

Scroll to top