Metsään monella tapaa

I-ha-naa! Kesä saapui sittenkin, se tukistaa ihanasti hiuksista ja paiskaa ulos. Olen ollut niin fiiliksissä. Mikroshortsit vaan viuhuvat, kun olen harjoitellut taas puolivoltteja.
Olemme viikon sisällä käyneet monta kertaa retkeilemässä meidän salaisessa retkipaikassa. Ihana luonnonsuojelualue on puolen tunnin ajomatkan päässä keskustasta. Perillä on vaihtelevaa maastoa, järvien rykelmä ja ihanat loivat kallioiset rannat, joissa pienetkin voivat turvallisesti pulikoida.Itse olen minimalisti ja yritän pärjätä retkellä aina mahdollisimman vähällä. Esimerkiksi pyyhkeitä otan yleensä mukaan vain yhden koko perheelle. On ihan turha ”tuhlata” pyyhettä, kun voi köllötellä itsensä kuivaksi lämpimällä rantakalliolla.
Kaikki perheessämme eivät tosiaan ole minimalisteja. Viime tiistaina kun menimme retkelle, Reino pysäytti auton Etolan eteen ja asteli sisään. Lapset aavistivat, että jotain kivaa on tulossa. Minä kävin mielessäni läpi kauhuskenaarioita: kauko-ohjattava vene, ftalaatti-snorkkeleita.. Jotain turhaa kuitenkin. Mies tuli ulos kaupasta kantaen neljää valtavaa puhallettavaa uimalelua.
Lelut kannettiin metsän halki rannalle. Kolmen vartin mittaisen pumppaussession jälkeen hiki virtasi. Olimme upeassa maisemassa, seuranamme kaksi jättidonitsia, vasarahai ja miekkavalas. Nolotti, vaikkei ketään ohikulkijoita ollutkaan katsomassa. Ja nauratti.
Huomenna alkaa suurimmalla osalla koulut. Myös keskustelu koulujen sisäilmasta palaa uutisiin. Facebookissa olen huomannut monen huhuilevan kokemuksia lastensa lähikoulun mahdollisista homeongelmista. Itse silmäilen näitä ammattiini liittyviä juttuja vielä puolella silmällä, sillä ”lomailen” vielä pari viikkoa lasten kanssa, kunnes meidänkin nakeroilla alkaa koulu.
Yksi pakollinen työjuttu, oli katsoa Ylen aamu-tv:ssä ollut lääkäri Ville Valtosen haastattelu. Hän kertoo karusti, mitä tulee todennäköisesti tapahtumaan, kun tällä hetkellä kouluissa ja muissa huonokuntoiseissa rakennuksissa altistuva lapsijoukko kasvaa aikuisiksi.
Olen lähettänyt monia asiakkaitani saamaan varmistuksen homesairaudestaan Valtoselle. Arvostan hänen asiantuntemustaan äärettömästi. Haastattelussa mennään kuitenkin hieman metsään. En voi täysin allekirjoittaa asioita, joita Valtonen kertoo liittyen rakennusten terveellisyyteen. Tämä ei ole vain lääkärin syytä, vaan haastattelija kyselee haastateltavalta suoraan rakennusalaan liittyviä kysymyksiä. Mielenkiinnolla odotan kirjaa, josta he puhuvat haastattelussa.
Metsään Valtonen meni näissä:

• Termiä hengittävyys ei pitäisi käyttää puhuttaessa rakennuksesta. Rakenne voi päästää vesihöyryä lävitseen tai vuotaa ilmaa sisään tai ulos. Näitä ei kuitenkaan voi kuvata käyttämällä sanaa hengittävä.
• Homeesta sairastuneita on ollut ennenkin, myös hirsirakennuksissa. Vanhimmat kertomukset hometaloista on raamatussa: ”Talossa esiintyvää spitaalia koskeva laki” / Leviticus. Tässä vielä artikkeli, jossa kerrotaan että raamatun sana spitaali on tulkittu väärin. Oikea sana on home.
• Energiatehokas rakennus ei välttämättä ole sisäilmaltaan huono. Valitsemalla rakennustavat ja -materiaalit tarkasti, voidaan toteuttaa energiatehokas ja terveellinen rakennus. Voin kertoa miten tämä onnistuu!

Moni sisäilman homeongelman terveysvaikutuksia epäilevä on villiintynyt nähtyään haastattelun. Vastustajat hokevat aina samoja lauseita, eivätkä kykene muuttamaan mielipidettään. Yksi inhokkiargumenteistani on että ”Onhan metsässäkin hometta.”. Järkyttävintä on kuulla lause rakennusten terveellisyyteen perehtyneeltä asiantuntijalta. Kuinka voi eksyä polulta niin pahasti? Niin on metsässä hometta, mutta kukaan ei kuitenkaan ole kieltämässä koululaisia menemästä metsäretkelle.
Kosteusvaurioituneessa rakennuksessa jyllää erilainen homemikrobien kirjo kuin metsässä. Tosin osa lajeista saattaa olla samoja, kuin metsässä. Tiedetään, että homeet myös tuottavat erilaisia toksiineja erilaisilla materiaaleilla tai erilaisissa olosuhteissa kasvaessaan. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa tämä tekee eron metsän ja sisäilman homeiden sairastuttavuuden välillä.
Tosin joillekin käy huono tuuri. Osa ihmisistä allergisoituu myös niille homeille, joita kasvaa kosteusvaurion lisäksi ulkona, vaikkapa mustikkametsän kosteassa notkossa. Heille metsä ei ole ainakaan heinäkuusta syyskuuhun paras retkikohde. Tuolloin homepitoisuus on suurimmillaan. Onneksi siitepölytiedotteessa mainitaan myös ulkohomeiden tilanne. Tällä hetkellä tiedote näyttää tältä: ”Cladosporium– ja Alternaria-homesienten itiöpitoisuudet ilmassa vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin koko maassa Lappia lukuun ottamatta.”
Cladosporiumille ja Altenarialle altistuneille jotain muuta kivaa metsäretken sijaan siis. Tämä ei onneksi ole kovin monen huolenaihe, eikä tarvitse ollakaan. Kuitenkin jos huomaat saavasi allergiaoireita metsässä, on hyvin mahdollista, että olet allerginen homeelle, siitepölyn sijaan tai sen lisäksi. Silloin kannattaa tietenkin välttää altistusta. Siedätyshoidon toimivuudesta homeallergian hoidossa ei ole tieteellistä näyttöä.

Yritän taas kirjoittaa vähän useammin. Flow on kylläkin pian. Let’s see!